Evoluutio ja kristinusko
Auran seurakunnan kirkkoherra Torsti Äärelä kertoo blogissaan 2.8.2006 (valitettavasti en saanut suoraa linkkiä kyseiseen blogaukseen) seuraavaa:
Teetätin kesäteologille pienen esseen koskien oppia ns. ”Älykkästä suunnittelus-ta.” Eikö siis ihminen olekaan niin hyvä luomus kuin luulisi? Joka tapauksessa tämän päivän jälkeen on entistä tarpeellisempaa rakentaa muutama rippikoulu-tunti uudelleen. Seuraavaan kysymykseen täytyy pystyä vastaamaan paremmin.: ”Miten luomisuskon ja kehitysopin toistensa poissulkemattomuuden voi selittää paremmin?”Auran seurakunnan kirkkoherran kysymys "Eikö siis ihminen olekaan niin hyvä luomus kuin luulisi?" ihmetyttää hieman tässä asiayhteydessä. Käsite "älykäs suunnittelu" tarkoittaa viittaamista älylliseen alkuperään. Äly alkuperän aiheuttajana voi olla niin hyvällä kuin huonoksikin suunnitteluksi katsotulla kohteella. [Artikkelin "Huonoa suunnittelua?" johdannossa asiantilaa selitetään kohtalaisen hyvin.] Väite siitä, että jokin on suunniteltu huonosti tai hyvin nojautuu aina käsitykseen siitä, miten kohde sitten olisi "pitänyt" suunnitella ollakseen parhaimmalla mahdollisella tavalla toteutettu. Käsitys siitä, mikä sitten on "parasta mahdollista suunnittelua" pohjautuu usein intuitioon: yleensä väitteen esittävä ei edes pyri tarkemmin osoittamaan, että kohde todellisuudessa olisi voitu/kannattanut edes toteuttaa oletesti "paremmalla" tavalla. Kristinuskon mukaan ihminen ei muuten taida olla "hyvä luomus", vaan syntinen ja langennut olento, joka (epätäydellisyydessään) tarvitsee (täydellistä) Jumalaa.
Mutta sitten itse kysymykseen, johon kirkkoherra Torsti Äärelä kertoi tarvitsevansa aiempaa parempia vastauksia:
"Miten luomisuskon ja kehitysopin toistensa poissulkemattomuuden voi selittää paremmin?"Kysymys on nimittäin varsin vaikea. Kehitysopin yleinen "tieteelliseksi" väitetty tulkinta nimittäin on selvässä ristiriidassa monien kristillisten näkemyksen kanssa. Asiaa ei helpota sekään, että esim. useat Nobel-palkitut ovat kirjeessään kertoneet sanan "evoluutio" tarkoittavan "ohjaamatonta, suunnittelematonta prosessia". Samoin monet tunnetut kehitysopin popularisoijat (kuten Dawkins ja Dennett) tuntuvat näkevän darwinilaisen evoluutio-opin olevan kristinuskon kanssa räikeässä ristiriidassa. Suomessakin esim. Ylioppilas-lehden pääkirjoituksessa, samoin kuin vaikkapa Aamulehden pääkirjoitussivullakin on ilmaistu käsitteellä "evoluutio" tarkoitettavan jo määritelmällisesti ateistista prosessia.
Ateistinen prosessi ja perinteinen kristinusko eivät ole keskenään yhteensopivat näkemykset. Ei olekaan ihme, että nykyinen paavi, Benedictus XVI jo ensimmäisessä saarnassaan paavina lausui näin:
"Only when we meet the living God in Christ do we know what life is. We are not some casual and meaningless product of evolution. Each of us is the result of a thought of God. Each of us is willed, each of us is loved, each of us is necessary."Suomennettuna Paavin sanat kuuluvat suurinpiirtein näin:
"Vain elävän Kristuksen kohdatessamme tiedämme mitä elämä on. Me emme ole sattumanvaraisia ja tarkoituksettomia evoluution tuotteita. Jokainen meistä on Jumalan ajattelun tuloksia. Jokainen meistä on tahdottu, jokainen meistä on rakastettu ja jokainen meistä on tarpeellinen."Vähän samaan tyyliin ajattelee maailman ehkä jopa tunnetuin "teistinen evolutionisti", mm. ihmisgenomiprojektin johtanut biologi Francis Collins. Hän kertoi vuonna 2001 ajattelevansa näin:
"I think evolution is a very compelling explanation for the relatedness of living things on this planet. You can't study DNA without noting the relatedness of the sequences between us and other animals, bacteria, and plants. But I don't have any problem with putting that together with my belief in God as the Creator of life and in God as one who desires fellowship with humankind. If God decided to use the mechanism of evolution to create human beings, who are we to say that was a bad way to do it? In that regard, I would be called a theistic evolutionist, as are many people who work in biology and who also believe in God."Collins siis kertoo, että hän katsoo Jumalan voivan olla vastuussa evoluutiosta. Hän ei siis näe niin, että Jumala olisi esim. luonut maailmankaikkeuden, ja jättänyt sen omilleen, vaan katsoo Jumalan vaikuttaneen (ja yhä vaikuttavan) aktiivisesti maailmankaikkeudessamme. Tänä vuonna (2006) Collins kertoi myös näkevänsä evoluutiokysymystä näin:
“I see God’s hand at work through the mechanism of evolution. If God chose to create human beings in his image and decided that the mechanism of evolution was an elegant way to accomplish that goal, who are we to say that is not the way,”Toimittaja, jonka artikkelista sitaatti on, tulkitsi Collinsin katsovan evoluution olevan tarkoituksellisen prosessin, jonka maali on ihminen. Collinsin näkemys voi olla yhteensovitettavissa kristillisen uskon kanssa. Mutta "puhtaasti" luonnontieteellinen se ei yleisen tulkinnan mukaan ole. [Tosin nähdäkseni myöskään Nobel-palkituiden esittämä julkilausuma evoluutiosta tarkoituksettomana prosessina ei ole "puhtaasti" luonnontieteellisen näkemys, vaan ilmeisesti kyseisten Nobel-palkittujen oma uskomus: se on heidän tekemänsä oletus, joka on jäänyt ja ilmeisesti myös jäävä loogiseksi välttämättömyydeksi todistamatta.] Collinsin näkemys on siis kuitenkin ristiriidassa esim. yllä mainittujen Nobel-palkittujen näkemyksen kanssa. Collinsin näkemyksen mukaan evoluutio ei ole ollut (uus)darwinilaisen evoluutioteoreettisen näkemyksen mukainen tarkoitukseton prosessi, vaan Jumalan ohjaama prosessi. No, Collins on saanut etenkin eräät ateistit reagoimaan. Esimerkiksi ateisti, biologi PZ Myers kirjoittaa hänestä maailman tällä hetkellä suosituimmaksi tiedeblogiksi rankatussa blogissaan näin:
"Collins is in the pseudo-rationalist branch of liberal Christianity. That's fine, he's welcome to dither about in there…but seriously, it has no credibility and no greater rational foundation than the raving mad branches of fundamentalism."Lienee suuri todellakin suuri haaste opettaa ja perustella rippikoulussa nuorille kehitysopin ja kristinuskon täydellistä ristiriidattomuutta, jos maailman suosituimman tiedeblogin ylläpitäjä, samoin kuin monet muutkin akateemisesta maailmasta tulleet henkilöt (esim. Daniel Dennett) näkevät, että näkemykset kehitysopista ja kristinuskosta eivät ole täysin erilliset: esim. Dennetthän jopa väittää, että "evoluutiobiologia on ristiriidassa jumalallisen luojan kanssa".
Tuore Sciencen julkaisema tutkimus, samoin kuin Euroopan tiedeparometrikin kertovat siitä, että ihmisen uskonnollinen näkemys on tutkituista tekijöistä voimakkaimmin evoluutionäkemyksen kanssa korreloiva tekijä. En siis väitä, että mikä tahansa kehitysopillinen näkemys johtaisi välttämättä ateismiin, mutta tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kehitysopillinen näkemys korreloi negatiivisesti ihmisen uskonnollisen position kanssa. Uskallan kuitenkin väittää, että näkemys "darwinilaisesta evoluutiosta", käyttämilläni käsitteiden merkityksillä siis usko siihen että olisimme tulosta ohjaamattomasta, tarkoituksettomasta prosessista, korreloi erittäin voimakkaasti teismin hylkäämisen kanssa.
No, lopussa täytyy tuottaa pettymys sen näkemyksen kannattajille, joiden mukaan evoluutio on varmuudella ateistinen prosessi, kuten moni tiedemiehenä esiintyväkin väittää. Ajatus "luonnonvalinnasta" itsessään on jo mysteeri: miksi luonnossa vaikuttaa voima, jonka johdosta jotkut perintötekijät lisääntyvät populaatioissa ja toiset eivät? "Miksi"-kysymys voidaan tulkita luonteeltaan teologiseksi kysymykseksi. Onko luonnonvalinta ylimaallinen vai materialistinen voima? Mistä vastaus tuohon kysymykseen voitaisiin tietää? Esimerkiksi jo viittaamani filosofi Daniel Dennett sekä myös Richard Dawkins uskovat, että luonnonvalinta on materialistinen voima. He eivät kuitenkaan edes vakavasti pyri osoittamaan väitettään todeksi; siis pyri osoittamaan että luonnonvalinta edes voisi olla, saati että sen täytyisi olla materialistinen voima. He vain olettavat asian olevan niin. No, asiantilaa ei yleisen nykykäsityksen mukaan pysty edes osoittamaan sellaiseksi, kuin miten esim. Dawkins asian näkee olevan. Väite siitä, että jokin on "materialistinen prosessi" kun ei taida ennustaa juuri mitään, eikä sen paikkansapitävyys ole siten tieteellisen tutkimuksen ulottuvissa. Vastaavasti Francis Collins oletti evoluution voivan olla Jumalan tavan toimia. Mahdollisesti nämä kaikki juuri edellä mainitut henkilöt ovat siis jonkinlaisia fideistejä.
Ja loppuun linkkivinkki. Katolilainen Martin Hilbert on kirjoittanut erinomaisen (englannin kielisen) artikkelin, jota lukiessa ymmärrys monien kristityiden suhtautumisesta darwinistiseen ajatukseen evoluutiosta saattaa edes hieman kehittyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti