"Uskonto"

26.8.2006 julkaistu New Scientist-lehti sisältää Steve Fullerin kirjoittaman kirja-arvostelun Francis Collinsin kirjasta "The Language of God". Fuller kirjoittaa:

In trying to accommodate too many camps, Collins ends up mired in confusion. Ironically, rather like Richard Dawkins, he treats religions equally, thereby homogenising them. Collins promotes “theistic evolution,” a philosophy sufficiently devoid of controversy, if not content, to be “espoused by many Hindus, Muslims, Jews and Christians, including Pope John Paul II.” It amounts to a treaty with God, whereby science does the “how” and religion the “why” of reality.

Dawkins and Collins clearly need a lesson in social science. The idea that, say, Hinduism and Islam can be lumped together is left over from 19th-century attempts to understand how complex social relations survived long stretches of time without the modern nation state. Repeating this idea uncritically in 2006 when we know better is bizarre.

Luulen, että Fullerin esittämässä väitteessä on perää: Dawkins ja ilmeisesti myös Collins puhuvat "uskonnosta" ja siitä mitä "uskonnosta" seuraa, ikään kuin kristinusko (jonka yläkäsitteen alla esiintyy monenlaisia variaatioita), islam, juutalaisuus, hinduismi, new age liikkeet ja monet muut elämäntavat/maailmankatsomukset olisivat kaikki helposti yhteen liitettävissä. Esim. edellä mainitun ateismiansa julistavan Richard Dawkinsin mukaan kaikki "uskonnot" ovat viruksia, joista pitäisi päästä eroon.

Onko esim. "kristinusko" sitten "uskonto"? Ainakaan eräiden mukaan se ei ole "uskonto". Myös esim. Suomen ehkä tunnetuin evankelista, rovasti Kalevi Lehtinen on kertonut näkemyksensä olevan, että on ollut virhe tehdä kristinuskosta "uskonto". Hänen mukaansa kristinuskon tulisi olla elämänfilosofia, jonka keskeinen kysymys, johon jokainen ihminen joutuu vastaamaan on "Mitä minä sitten teen Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?" (Matt. 27:22).

Vastaus kysymykseen, "onko kristinusko "uskonto"?" riippuu tietenkin siitä, mitä käsitteellä "uskonto" [ja "kristinusko"] on kysymyksessä tarkoitettu. Vastaavasti esim. kysymyksen "onko ateismi uskonto?" ratkaisu riippuu käytetystä käsitteen "uskonto" [ja "ateismi"] määritelmästä.

Esim. Yhdysvalloissa tuomioistuimet ovat luokitelleet ateismin uskonnoksi: vuonna 1961 tuli ennakkotapaus, jonka mukaan sekulaari humanismi on uskonto. Viime vuonna (2005) eräässä Yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa tultiin puolestaan tulokseen, että ateismi on uskonto. Erilaiset ateistiset suuntaukset voidaankin myös luokitella "uskonnollisiksi näkemyksiksi", jos käytetty "uskonto"-käsitteen määritelmä sen mahdollistaa, ja niin halutaan tehdä. Suomessa esimerkiksi "Vapaa-ajattelijoiden liiton" puheenjohtaja Erkki Hartikainen katsoo, että ateismi voisi täyttää uskontokunnilta vaadittavat tunnusmerkit. Hänellä on ollut valmis luonnos ateistikirkon saamisesta uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin (hänen itsensä kertoman mukaan) jo parikymmentä vuotta valmiina.

Mitä käsite "uskonto" sitten tarkoittaa? Lainsäätäjät ovat määritelleet käsitteen omalla tavallaan, ateisti Richard Dawkins taas käyttää käsitettä haluamassaan merkityksessä, ja Kalevi Lehtinen ja vaikkapa yllä linkitetty Jaakko Elenius tekstissään taas käyttävät käsitettä "uskonto" omalla edellisistä eroavalla tavallaan. Määrittelytapoja käsitteelle "uskonto" esiintyy siis useita. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan uskontotieteitä käsittelevällä sivustolla kerrotaankin "uskonto"-käsitteen määrittelemisestä seuraavaa:

"Lähes jokaisella uskontotieteen tutkijalla on oma määritelmänsä uskonnosta. Nykyisen käsityksin mukaan uskonnon määritelmä voitaisiin jättää "avoimeksi". Tämä tarkoittaa sitä, että tutkijat luottavat intuitiiviseen käsitykseensä uskonnosta ja määrittelevät tarkemmin aina tutkimuskohtaisesti, mitä 'uskonto' aina kussakin tutkimuksessa on. Oleellista on huomata, että 'uskonto' sellaisena, kuin se tutkimuksissa esiintyy, on vain tutkijoiden luomus. Käsite 'uskonto' on työväline, jonka avulla pyritään jäsentämään mutkikasta ilmiökenttää, jonka eri ilmiöillä havaitaan selkeitä yhteisiä piirteitä.

Toinen mahdollinen katsantokanta uskontoon on niin sanottu prototyyppiteoria tai perheyhtäläisyysteoria. Sen mukaan meillä on joku tietty perusmielikuva tyypillisimmästä 'uskonnosta'. Sitten on ilmiöitä, jotka ovat enemmän tai vähemmän 'uskontoa'. Tätä prototyyppisyyttä esiintyy kaikissa käsitteissämme. Esimerkiksi talitintti on paljon prototyyppisempi lintu, kuin strutsi."

"Uskonnosta" tai "uskonnoista" puhuttaessa olisikin hyvä olla tiedossa, mitä käsite "uskonto" käsitettä käyttäneen omassa kielenkäytössä tarkoittaa.