A DEFENSE OF ALVIN PLANTINGA’S EVOLUTIONARY ARGUMENT AGAINST NATURALISM

Troy M. Nunley

May 2005
University of Missouri-Columbia
Dr. Jonathan Kvanvig, Dissertation Supervisor

ABSRACT

Alvin Plantinga argues that naturalism it is irrational for a reflective person to hold to the doctrine of naturalism. If naturalism is true, some evolutionary doctrine must also be true and our evolutionary history must be accounted for in terms of only random mutation and natural selection. The probability of our being reliable cognitive agents given these origins is low or, at best, inscrutable. But it cannot reasonably be thought to be high. Consequently, the naturalist cannot reasonably hold to the belief that they are reliable cognitive agents. And since the reliability of their cognitive apparatus has been called into such grave question, naturalists are rationally bound to dismiss any belief accepted on the basis of trust in that apparatus. Specifically, to the extent that the naturalist is rational, they will give up their belief in naturalism.

In this dissertation, I explicate and defend Plantinga’s attack on philosophical naturalism. My thesis is that it has survived all the current attacks available in the literature.

More

"Evankelis-luterilaisella kirkolla ei tietenkään ole virallista Darwin-kantaa"

Kirjoitin muutama kuukausi sitten evankelisluterilaisen kirkon suhteesta evoluutio-kysymyksiin parissakin postauksessani. Sittemmin laitoin kysymykseni Kotimaa-lehden internetsivustolla olevalle keskustelualueelle. Kysymykseni kuului:

"Minkälaiset evoluutiotulkinnat EIVÄT OLE ja minkälaiset taasen OVAT Suomen evankelisluterilaisen kirkon kannan mukaan yhteensopivia kristillisen uskon kanssa?"

En tiedä, onko Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala nähnyt ja lukenut kysymykseni. Hän kuitenkin joka tapauksessa esittää vastauksen kysymykseeni. Piispa Pihkalan vastaus kuuluu näin:

"Evankelisluterilaisella kirkolla ei tietenkään ole virallista Darwin-kantaa. Jäsenistössä kyllä on kehitysopista ja sen tulkinnasta erilaisia mielipiteitä."
(Aamulehti, 22.12.2006)

Piispa Pihkalan mukaan luterilaisella kirkolla ei siis ole virallista Darwin-kantaa. Pihkala siten vahvistaa aiempaan blogaukseeni kirjaamani havainnot.

Wikipedia, HS ja evoluutio

Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli pätkä Wikipediasta ja evoluutiosta. Teksti oli julkaistu Tiede-osiossa. Kirjoittajaa ei oltu kerrottu. Käyn koko tekstin läpi yksityiskohtaisemmin jäljessä.

Wikipedia evoluution myllerryksessä

Miljoonat ihmiset tarkistavat tietoja päivittäin Wikipediasta,
avoimesta netin tietosanakirjasta. Ja miljoonat ihmiset myös
korjailevat sen tietoja, kuka mitenkin. Yksi korjatuimmista tieteen
hakusanoista Wikipediassa on evolution sen englanninkielisessä painoksessa. Sanan määritelmää on muutettu yli 2000 kertaa 2000-luvun aikana.

Skeptisenä lukijana aloin epäillä esitettyä väitettä, ja halusin tarkistaa vähintään sen, ovatko faktoina esitetyt luvut oikein. Helsingin Sanomissa väitettiin sanan "evolution" määritelmää muutetun yli 2000 kertaa 2000-luvun aikana. Wikipediasta katsomalla selvisi, että yksinään tänä vuonna muutoksia on artikkeliin tehty ilmeisesti jo yli 3500, ja tämä vuosi on vielä kesken. Toisaalta Helsingin Sanomien tekstissä puhuttiin "määritelmän" muuttamisesta. Ehkäpä Helsingin Sanomien toimituksella on ollut ylimääräistä aikaa, ja ehkäpä toimituksessa on käyty läpi kaikki muutokset 2000-luvulla, ja tutkittu, kuinka monessa niistä on vaihdettu vain "määritelmää". Tai sitten he ovat lainanneet tiedon määritelmien muutoksen määristä jostain ilmoittamatta jääneestä lähteestä.

Alkuperäinen versio oli vain 526 sanaa pitkä ja ilmestyi Wikipediaan 3. joulukuuta 2001. Se tarjoaa myös hyperlinkit kiisteltyihin sanoihin creationism and intelligent design.

Huomioni kiinnittyi ilmaisuun "kiisteltyihin sanoihin". Helsingin Sanomien toimittaja (jonka nimeä ei Helsingin Sanomissa kerrottu) ilmaisi tässä siis esim. älykkäässä suunnittelussa olevan kiistanalaista sanan. Kun tähän asti tekstiä pääsin, jäin miettimään, miksi toimitus oli valinnut kyseisen artikkelin kaikkien linkkien joukosta juuri kyseiset kaksi linkkiä. Linkkejähän olisi ollut muitakin, esim. sanaan "ateismi", käsitteeseen "geneettinen ohjelmointi" tai edes siihen "evoluutio"-artikkelilta odotettavissa olevaan käsitteeseen, eli käsitteeseen "evoluutioteoria". Valinta selviää jatkosta, sillä edellä mainittuja käsitteitä käytetään jäljessä tulevassa tekstissä:

Juuri monet id-liikkeen jäsenet sorkkivat hakusanan selitystä. He liittivät selitykseen yleensä väitteen, että evoluutio on kiistelty eikä tieteellinen teoria.

Yhtäkkiä Helsingin Sanomien toimittaja on hypännyt faktoista stereotypioiden maailmaan. Hän kertoo, että "Juuri monet id-liikkeen jäsenet sorkkivat hakusanan selitystä". Mistä ja miten toimittaja tietää, kuka artikkelia kulloinkin on sorkkinut? Siitä ei jää suuremmin tietoa, onko artikkelia muokannut jonkin liikkeen kannattaja, saatikka tietoa siitä, minkä liikkeiden kannattaja artikkelia muuntanut on mahdollisesti ollut. Moni Wikipedian artikkeleita muunteleva tekee muuntelua muuten vain (milloin minkäkinlaisella tietämyksellä), kuulumatta erityisesti johonkin "liikkeeseen". Toimittaja on olettanut oletusarvoisesti mahdollisesti niin, että jokainen darwinilaiseen evoluutioteoriaan skeptisesti suhtautuva ja/tai älykkään suunnittelun ideaan positiivisesti suhtautuva olisi "id-liikkeen jäsen". Näin ei toki tietenkään kuitenkaan ole: on mahdollista kannattaa älykästä suunnittelua ilman, että on itse id-liikkeen jäsen. Edes se, että henkilö on älykkään suunnittelun kannattaja ei vielä takaa, että hän olisi ID-liikkeen kannattaja, saati sitten sen jäsen. Vastaavasti esim. on mahdollista esim. muuttaa aborttiartikkelia olematta itse minkään pro-life-liikkeen jäsen.

Seuraavaksi Helsingin Sanomien toimittaja kertoo tällaista kauhutarinaa:

Joskus kreationististen muuntelijoiden "totuus" on poistettu hakusanan tekstistä kahdeksankin kertaa tunnissa.

Itse Wikipediaan artikkeleita kirjoittaneena, ja niitä muokanneena täytyy todeta, ettei kahdeksan muutosta tunnissa kuulosta omissa korvissani välttämättä edes kovin paljolta, etenkään englanninkielisen Wikipedian artikkelille. Välillä joidenkin artikkelien muokkaaminen joudutaan estämäänkin sen johdosta, että käynnissä on ns. "muokkaussota": eri näkemyksen omaavat muuttavat kilpaa artikkelia. Muuttamista voi tällöin tapahtua useita kertoja minuutissa.

Nimimerkki Graft on paikkaillut uskonihmisten jälkiä ainakin 250 kertaa.

Helsingin Sanomien tiedetoimitus oli siis saanut tähänkin tekstin pätkään vedettyä "uskonihmiset"-kortin. Viime HS:n uskonsotatekstin seurauksena kirjoitin julkisesti huomioita tekstin kirjoittaneen Helsingin Sanomien tiedetoimittajan tavasta käsitellä kristittyä tekstissään oleellisesti eri tavalla kuin ateistia. Ateisti oli tällöin kyseisessä tekstissä esitelty tiedemiehenä. Kristitystä oli puolestaan käytetty nimitystä "toimittaja", kertomatta siitä, että tosiasiassa tämä "toimittajana" esitelty kristitty olikin tiedemies, omaten Cambridgesta professorin oppituolin molekyyli-immunologiasta. Kommenttini aiheesta johti siihen, että Helsingin Sanomien tiedetoimituksen edustaja näki tarpeelliseksi kertoa omasta vakaumuksestaan ja tiedustella minulta minun vakaumustani.

Helsingin Sanomien tuore teksti loppui näihin sanoihin:

Häirikkö tärveli hakusanan sisällön täysin elokuussa 2004.

Ikävää, mutta ei kovin poikkeuksellista. Wikipediassa kaikki aiemmat artikkeliversiot tallentuvat, joten tärveleminen ei ole lopullista. Tärvellyksi tullut sisältö on siis helppo palauttaa. Voisin kuvitella, että koko sisältö on tuossakin artikkelissa tärvelty useitakin kertoja. Nimittäin suomenkielisessäkin Wikipediassa tekstejä tärvellään joskus kokonaisuudessaankin. Ainakin olen itse joksus törmännyt tällaisiin tapauksiin. Englanninkielisellä Wikipedialla on huomattavasti enemmän käyttäjiä ja muokkaajia, ja varmaan myös tärvelijoitä. Sitä varten Wikipedia-aktiivit vahtivat muutoksia, ja pyrkivät estämään mahdollisuuksiensa mukaan sivujen tärvelemisen. Jos artikkeli on tärvelty kokonaan, Wikipedian aktiivit huomaavat todennäköisesti sellaisen muokkauksen olleen kiusantekoa ja palauttavat edellisen muodon. Vaikeampia tapauksia virheenkorjaamisen kannalta ovat ne, joissa on muutettu vain vähän: ellei muutoksia seuraavat itse tunne aihetta riittävän hyvin, on vaikeaa tällöin tietää, onko muutos ollut parempaan vai huonompaan suuntaan.

Paavi Paavi Benedictus XVI näyttää jatkavan katolisen kirkon vanhalla perinteisellä linjalla evoluutiokysymyksissä

Paavi Benedictus XVI on näköjään taas lausunut sanan "evoluutio" ja uutisia kehitellään jo villinä. Italialainen uutistoimisto ANSA uutisoi aiheesta näin:

"(ANSA) - Regensburg, September 12 - Pope Benedict XVI on Monday issued his strongest criticism yet of evolutionary theory, calling it "unreasonable".

Speaking to a 300,000-strong crowd in this German city, the former theological watchdog said that, according to such theories derived from Charles Darwin's work, the universe is "the random result of evolution and therefore, at bottom, something unreasonable".

The homily appeared to throw the Catholic Church's full weight behind the theory of intelligent design (ID) - a subject of massive controversy in the United States.

The Catholic Church has for over 50 years accepted Darwin's theory of random selection as the most probable cause of development, but has alway stressed God's role."

Taas kerran media on siis halunnut kirjoittaa vetävän uutisen. Valitettavasti jo perusfaktat ovat pielessä. Kirjoitin taannoin aiheesta:

"Vatikaani ei ole tiettävästi koskaan kertonut kannattavansa "Darwinin kehitysoppia". Katolinen kirkko päinvastoin on selvästi sanoutunut irti sellaisista materialistisista teorioista, joissa ihminen esitetään tuloksena ei-tarkoituksellisista prosesseista. Asia käy ilmi esimerkiksi paavi Johannes Paavali II:n varsin kuuluisaksi tulleesta ja usein siteeratusta lausunnosta (josta usein tavataan siteerata vain yksi lause, kontekstista mainitsematta) vuodelta 1996."

Jälleen kerran joku (tällä kertaa uutistoimisto ANSA) meni kuitenkin ja väitti, että Katolinen kirkko olisi 50 vuotta kannattanut Darwinin teoriaa tulevaisuuden suhteen sokeasta valinnasta. Evidenssiä tuon tyyppisille väitteille en ole etsinnöistäni huolimatta löytänyt. Katolinen kirkko on johdonmukaisesti sanoutunut irti niistä evoluutioteorioista, joissa kehityksen väitetään olevan tulevaisuuden suhteen sokeata. Kuten aiemmin kerroin:

"katolisen kirkon virallinen kanta näyttää olevan, että osa evoluutioteorioista on yhteensopivia katolisen uskon kanssa, ja osa ei."

Benedictus XVI kertoi siis väitteiden siitä, että maailmankaikkeutemme olisi tulosta tulevaisuuden ohjaamattomasta evoluutiosta olevan väitteenä järjettömän/typerän (unreasonable).

Ehkä media pyrkii saamaan taas aikaan jotain uutisoitavaa, mutta katolisen kirkon linjaus näyttää säilyneen siis samana, kuin kirkolla on ollut ennenkin: katolinen kirkko sanoutuu irti väitteistä ohjaamattomasta evoluutiosta, mutta hyväksyy ajatuksen ohjatusta evoluutiosta. Kirjoitin tästä aiheesta jokin aika sitten myös eräässä suomalaisessa blogissa. Lopetan tämän tekstin samoihin sanoihin, kuin tekstini tällöin, sillä sanat tuntuvat olevan yhä ajankohtaiset:

Lehdistö saa toki vetäviä otsikoita katolisen kirkon evoluutionäkemyksistä, jos se siteeraa rivin sieltä, toisen täältä: siteeraa ensin esim. katolista teologia, jonka mukaan materialistinen neo-darwinilainen evoluutio ei katolisen kirkon näkemyksen mukaan ole totta, ja perään toista henkilöä, joka haukkuu edellisen ja "muistuttaa" katolisen kirkon hyväksyvän ajatuksen evoluutiosta. Näin saadaan aikaan helposti (etenkin katolisen kirkon näkökantoja juuri tuntemattomalle) lukijalle mielikuva täysin ristiriitaisista näkemyksistä katolisen kirkon sisällä. Lienee myös helppoa ja yleisöön vetoavaa keksiä artikkeleita siitä, kuinka katolinen kirkko milloinkin on täysin muuttamassa suuntaansa evoluutiokysymyksissä. Tosiasiassa kuitenkin katolisen kirkon kanta on nähdäkseni varsin selvä:
katolinen kirkko hyväksyy ajatuksen teistisestä evoluutiosta, mutta ei väitteitä kokonaan ei-teistisestä evoluutiosta.

Kotimaa & evoluutio

Viime Kotimaa-lehdessä (1.9.2006) oli Johannes Ijäksen ja Anna-Kaisa Pitkäsen kirjoittamat artikkelit, joissa käsiteltiin suomalaisten uskoa evoluutioon.

Kotimaa-lehden toimittajat väittivät tuloksista mm. seuraavaa:

"Tuloksessa silmiinpistävää on ero muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi Ruotsissa, Islannissa ja Tanskassa evoluutioteorian perusväitteen kielsi kymmenisen prosenttia vastanneista. Totena väitettä piti yli 80 prosenttia.
Suomen lukemat ylittyivät enimmäkseen entisen itäblokin maissa."

Tarkalleen ottaen tutkimuksesta (pdf-tiedoston sivu 220) selviää, että Ruotsissa kyseistä väitteen kielsi 13 % (ja totena piti 82%), Islannissa 7%/85% ja Tansakssa lukemat olivat 13/83%. Suomi luvuillaan 27%/66% oli tutkimuksessa tämän kysymyksen suhteen keskiverto Eurooppalainen valtio. Se, miksi Kotimaa-lehden toimitus jätti yhden pohjoismaista, eli Norjan kokonaan erikseen mainitsematta, ihmetyttää hieman. Kyseinen maa sai nimittäin Suomea muista pohjoismaista lähinnä olevat lukemat 18%/74%.

Suomen keskivertoisuus tämän kysymyksen kohdalla Euroopassa ilmenee tuloksista kertovasta kuvasta, jonka liitin tähän blogaukseen näkyviin. Maita, joissa kysymykseen annettiin Suomea vähemmän myönteisiä vastauksia olivat: Tsekki, Viro, Portugali, Malta, Sveitsi, Slovakia, Puola, Itävalta, Kroatia, Romania, Kreikka, Bulgaria, Liettua, Latvia, Kypros, Turkki sekä Eurobarometrin ulkopuolelta poimittu USA

Toisin, kuin Kotimaa-lehden toimittajat väittivät, tutkimuksessa ei selvitetty sitä, kuinka moni väitteen kieltäjistä uskoo "kreationismiin". Väite itsessään kuului englanniksi näin: "Human beings, as we know them today, developed from earlier species of animals.". Suomeksi väite kuuluu suunnilleen siten, että "ihmiset sellaisena kuin me ne tunnemme kehittyivät aiemmista eläinlajeista." Kotimaa-lehden toimitus kutsui tätä väittämää nimellä "evoluutioteorian perusväittämä".

Onko kysymys siitä, ovatko ihmiset kehittyneet jostakin, tieteellinen kysymys? Ei välttämättä. Ensin pitää nimittäin määritellä, mitä tarkoittaa sana "ihminen". Biologit tarkoittavat sanalla "ihminen" nimittäin varsin eri asiaa, kuin esim. teologit, ja muut ihmiset. Hiljattain pohdin katolisen kirkon esittämiä näkökantoja asiaan. Tulin siihen spekulatiiviseen johtopäätökseen, että katolisen kirkon näkemys asiasta on, että ihminen ei ole polveutunut eläimistä. Perustelu kannalle on ainakin se, että hengellinen sielu ei ole perinnöllinen eikä "kehittyvä" ominaisuus: ihmisyys puolestaan alkaa silloin, kun ihmisessä on hengellinen sielu. Siten ei ole (nyt eikä aiemminkaan ollut) olemassa "puoli-ihmisiä" tai muita "lähes ihmisiä": joko olento on ihminen, tai sitten se ei ole ihminen. Ihmisen eläimistä erottava tekijä on hengellisen sielun olemassaolo. Ihminen ei ole siten (käsittääkseni) ainakaan katolisen kirkon näkemyksen mukaan kehittynyt eläimistä. Samansuuntaisia näkemyksiä on ymmärtääkseni muillakin kirkkokunnilla.

Kuitenkin Mikael Fortelius lausuu samaisen lehden haastattelemana näin:

"On kummallista, että sama inttäminen jatkuu, vaikka pääosapuolet ovat sopineet asian jo ajat sitten."

En tiedä, mitä jokin "pääosapuolten" sopimus käytännössä edes merkitsisi: ihmiset uskovat mitä tahtovat, eivätkä välttämättä paljoakaan seuraa esim. jonkin kirkon "virallista" kantaa (jota ei tapaa edes löytää mistään. Itse ainakaan en ole löytänyt vielä etsinnöistäni huolimatta Suomen evankelisluterilaisen kirkon virallista kantaa siihen, millaisten evoluutioteorioiden se katsoo olevan yhteensopivia kristillisen uskon kanssa, ja millaisten ei.)Kuitenkaan - ihmisen "kehittymisestä" eläimistä ei tietääkseni ole mikään kristillinen kirkkokunta Suomessa tehnyt edes "sopimusta".

Fortelius lausuu muutakin mielenkiintoista:

"Oppilaalle voi olla vaikeaa ymmärtää, että näennäisesti ristiriitaiset käsitykset ovat yhtä aikaa voimassa. He eivät ehkä hahmota, että tieteelliset ja uskonnolliset totuudet ovat eri asioita."

Ero näytti olevan Suomen evankelisluterilaisen kirkon internetsivuston sanakirjan mukaan se, että "luomisusko" on "kokonaisvaltainen" tulkinta. Sana "kokonaisvaltainen" tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että tulkinta koskee kaikkea asiaan olennaisesti liittyvää. Mutta "kokonaisvaltainen" ei viittaa siihen, että "näennäisesti ristiriitaiset käsitykset" olisivat "yhtä aikaa voimassa". "Kokonaisvaltainen" tulkinta tarkoittanee sitä, että toista näkemystä katsotaan kokonaisvaltaisen näkemyksen "läpi".

Fortelius esittää, että tieteelliset ja uskonnolliset "totuudet" ovat eri asioita. Mutta millä tavalla ne "totuudet" ovat eri asioita? Eräs ero lienee siinä, että monet tieteelliset totuudet ovat voimassa vain tietyillä oletuksilla. Jos oletukset eivät pidä paikkaansa, "tieteellinen totuuskaan" ei pidä paikkaansa. "Tieteellinen totuus" on siten yleensä ehdollinen. Eräs luonnontieteissä usein käytetyistä oletuksista on se, että Jumalaa ei tarvita selitykseksi tapahtumille universumissamme. Jos Jumala on vastuussa (ainakin joistain) tapahtumista maailmankaikkeudessamme, tällöin tällainen tutkimus ei johda kohti aitoa totuutta. Uskonnollisen totuuden - toisin kuin "tieteellisten totuuksien" - usein tulkitaankin olevan "oikeastikin" varmuudella totta. Ainakin siinä mielessä "tieteellisten totuuksien" ja "uskonnollisten totuuksien" kohdalla kyse lienee erilaisista "totuuksista".

Ainakin yksi mielenkiintoinen kommentti Kotimaa-lehden artikkeleista kuitenkin vielä löytyy: teologisen etiikan ja sosiaalietiikan yliopistonlehtori Suvielise Nurmi nimittäin kertoo näin:

"Ainakaan peruskirkollinen opetus ei ole ollut evoluutioteorian vastaista. Ei Suomessa ole koulutettu sellaisia pappejakaan, jotka olisivat halunneet keseenalaistaa evoluutioteorian lähtökohtaa."

Ensimmäinen kysymys, joka itselleni tuli kohdan luettuani oli: mitä Nurmi tarkoittaa "evoluutioteorian lähtökohdalla"? Filosofista naturalismia? Toinen kysymys, joka heräsi, oli että pitääkö Nurmen väite paikkaansa. Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on selkeästikin: ei pidä. Teologisen tiedekunnan pääsykokeissa ei ole tietääkseni valintakriteerinä koskaan ollut haluttomuus kyseenalaistaa "evoluutioteorian lähtökohtia". Papiksi on siten päässyt ainakin tähän asti kouluttautumaan myös ne, jotka ovat olleet halukkaita kyseenalaistamaan "evoluutioteorian lähtökohdan". "Peruskirkollisen" opetuksen sisältö puolestaan riippuu ilmeisesti paljon seurakunnasta - ja opettajasta.

Kotimaa-lehden artikkelissa ihmetytti hieman se, että haastateltavina oli useita tutkijoita, mutta näiden joukossa ei kuitenkaan ollut yhtään varsinaista "peruskirkollisen" opetuksen tuntijaa, tai kirkon johtohenkilöä. Evoluutiopaleontologi oli laitettu kertomaan tieteellisten ja uskonnollisten "totuuksien" eroavaisuudesta, ja etiikan yliopisto-opettaja puolestaan kirkon opetuksesta. Lisäksi oli haastateltu Kirkon tutkimuskeskuksen johtajaa tutkimuksesta, jota hän ei edes tarkemmin tuntenut , opetusneuvos Antti Vannetta sekä kahta herätysiikkeissä vaikuttavaa henkilöä.

Mielenkiintoista olisi, jos Kotimaa-lehti jatkossa tekisi artikkelin, jossa pyrkisi selvittämään sitä, minkälaiset evoluutiotulkinnat eivät ole ainakaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon kannan mukaan yhteensopivia kristillisen uskon kanssa. "Evoluutioteoriaan" uskomisen "yhteensopivuuttahan" kristillisen uskon kanssa on julistettu jo pitkään. Kysymystä siitä, millaiset evoluutiotulkinnat tällaisia yhteensopivia ovat, ja millaiset eivät, ei ole käsittääkseni Suomessa kuitenkaan koskaan julkisesti käsitelty.

Suomen evankelisluterilainen kirkko ja evoluutio

Juhani Veikkola on kirjoittanut näin:

"Evoluutioajatus on ... ollut perinteisesti teologian ja luonnontieteitten välinen kiistakysymys, johon ei ole määritelty selkeää kirkon kantaa, vaikka jonkinlainen rauhaomainen rinnakkaiselo teologian ja biologian välillä on saavutettu."
(Lähde: "Yhdessä Luomakunnan kanssa", Kirkon tutkimuskeskus, Sarja A Numero 60, vuodelta 1992, lainaus sivulta 114)

Myöskään Suomen evankelisluterilainen kirkko ei ole myöskään mielestäni määritellyt täysin selkeää kantaa evoluutioajatuksiin. Kirkon internetsivuilta löytyy kuitenkin ainakin yhdeltä sivulta sana evoluutio. Nimittäin sivuston sanakirjaan (jonka tekijöitä ei kerrota) on joku kirjoittanut evankelisluterilaisen kannaksi asiaan liittyen näin:

Luterilainen kirkko ei katso evoluutioteorian luonnontieteellisenä selitysmallina olevan ristiriidassa luomisuskon kanssa. Luomisusko on kokonaisvaltainen uskonnollinen tulkinta elämän synnystä, evoluutioteoria totena pidetty luonnontieteellinen selitysmalli lajien kehittymisestä.

Käsite "evoluutio" on sanakirjassa määritelty: "Evoluutio (lat.) merkitsee kehitystä". Käsitettä "evoluutio" ei siis määritelty esim. Darwinilaiseksi (sattumanvaraiset mutaatiot+luonnonvalinta-)prosessiksi, vaan käsite määriteltiin varsin moniin tulkintoihin yhteensopivaksi käsitteeksi: "kehitykseksi". Evoluutioteoria puolestaan määriteltiin ilmeisesti lajien (täydellisen) muuttumattomuuden opin vastakohdaksi. Se tästä sanakirjasta selvisi, että "Luterilainen kirkko ei katso evoluutioteorian luonnontieteellisenä selitysmallina olevan ristiriidassa luomisuskon kanssa." Se, mitä tuo virke käytännössä voisi merkitä lienee oma lukunsa, johon en nyt ainakaan tässä blogauksessa mene.

Vatikaani & evoluutio

Länsimaisessa lehdistössä on viime päivinä noussut uutisotsikoihin kysymys siitä, mikä on katolisen kirkon kanta evoluutioon. Uutisten syynä on ollut nyt etenkin se, että paavi on valinnut tämänvuotisen seminaarinsa aiheeksi nimenomaan evoluution. Seminaari on ollut täysin suljettu ulkopuolisilta, joten lehdistöä myös harmittaa se, ettei media ole päässyt hehkuttamaan tiedoilla siitä, mistä ja mitä tapaamisessa on todellisuudessa keskusteltu. Spekulaatioita on esitetty paljon, sillä nykyinen paavi on aiemmin ollut varsin kriittinen ainakin tiettyjä evoluutiotulkintoja kohtaan. Jo aloitussaarnassaan paavina hän lausui:

"Me emme ole sattumanvaraisia ja tarkoituksettomia evoluution tuotteita. Jokainen meistä on Jumalan ajattelun tuloksia. Jokainen meistä on tahdottu, jokainen meistä on rakastettu ja jokainen meistä on tarpeellinen."

Monenlaisia väitteitä Vatikaanin kannasta suhteessa evoluutiokysymyksiin on esitetty. Esimerkiksi teologian tohtori Tapio Luoma väitti joitakin vuosia sitten näin:

"Nykyiselle paaville [paavi Johannes Paavali II] Darwinin kehitysoppi ei ole enää pelkkä hypoteesi, olettamus, vaan pätevä tieteellinen teoria, jonka puolesta puhuvat monet seikat."

Teologian ja luonnontieteiden välisen vuoropuhelun edellytyksistä väitellyt tohtori Luoma näyttää kuitenkin häneltä siteeraamassani tekstinpätkässä vääristäneen paavin lausuntoa. Väite siitä, että "nykyiselle paaville [Luoma viittasi paavi Johannes Paavali II:een] Darwinin kehitysoppi ei ole enää pelkkä hypoteesi, olettamus, vaan pätevä tieteellinen teoria, jonka puolesta puhuvat monet seikat." on harhaanjohtava. Vatikaani ei ole tiettävästi koskaan kertonut kannattavansa "Darwinin kehitysoppia". Katolinen kirkko päinvastoin on selvästi sanoutunut irti sellaisista materialistisista teorioista, joissa ihminen esitetään tuloksena ei-tarkoituksellisista prosesseista. Asia käy ilmi esimerkiksi paavi Johannes Paavali II:n varsin kuuluisaksi tulleesta ja usein siteeratusta lausunnosta (josta usein tavataan siteerata vain yksi lause, kontekstista mainitsematta) vuodelta 1996.

Katolisen kirkon kanta evoluutiokysymyksiin on nähdäkseni (ollut ja on yhä) kohtalaisen selkeä. Kirkon kanta käy varsin hyvin ilmi esimerkiksi tästä dokumentista:

"64. Pope John Paul II stated some years ago that “new knowledge leads to the recognition of the theory of evolution as more than a hypothesis. It is indeed remarkable that this theory has been progressively accepted by researchers following a series of discoveries in various fields of knowledge”(“Message to the Pontifical Academy of Sciences on Evolution”1996). In continuity with previous twentieth century papal teaching on evolution (especially Pope Pius XII’s encyclical Humani Generis ), the Holy Father’s message acknowledges that there are “several theories of evolution” that are “materialist, reductionist and spiritualist” and thus incompatible with the Catholic faith. It follows that the message of Pope John Paul II cannot be read as a blanket approbation of all theories of evolution, including those of a neo-Darwinian provenance which explicitly deny to divine providence any truly causal role in the development of life in the universe. Mainly concerned with evolution as it “involves the question of man,” however, Pope John Paul’s message is specifically critical of materialistic theories of human origins and insists on the relevance of philosophy and theology for an adequate understanding of the “ontological leap” to the human which cannot be explained in purely scientific terms." (INTERNATIONAL THEOLOGICAL COMMISSION, COMMUNION AND STEWARDSHIP: Human Persons Created in the Image of God)

Eli katolisen kirkon virallinen kanta näyttää olevan, että osa evoluutioteorioista on yhteensopivia katolisen uskon kanssa, ja osa ei. Yhteensopimattomien teorioiden joukkoon lukeutuu yllä siteeratun katolisen kirkon dokumentin mukaan mm. ne (neo-)darwinilaiset evoluutiotulkinnat, jotka eivät näe Jumalalla olevan kausaalista roolia maailmankaikkeudessa.

*****

Ps. Hieman spekuloivia ajatuksia katolilaisesta uskosta ja ihmisen syntymästä:

Huomionarvoista lienee vielä mainita ihmisen roolista: ihmisellä on katolilaisen katekismuksen mukaan "hengellinen sielu" (spiritual soul). Eläimillä puolestaan "hengellistä sielua" ei kerrota olevan. Ihminen hengellisen sielun omaavana olentona eroaa Roomalaiskatolilaisen uskon mukaan siten oleellisesti eläimistä. Mikäli ymmärrän katolisen kirkon esittämää ajatusta oikein, tällöin ajatus menee suurinpiirtein näin: "hengellinen sielu" ei-materiaalisena ihmisen ominaisuutena ei esim. periydy, vaan jokaisen "hengellisen sielun" alkuperä on siinä, että Jumala antaa sellaisen kuvalleen, eli ihmiselle. Koska "hengellinen sielu" ei ole periytyvä ominaisuus, ei sellaisen alkuperä ole myöskään evolutiivinen. Olennolla joko on tällainen "hengellinen sielu", tai sitten ei ole. Välimuotoja ei ole. Katolisen uskon mukaan ihminen koostuu kahdesta osiosta: ruumiista ja "hengellisestä sielusta". Katolisen kirkon mukaan ajatus ruumiin kehittymisestä voi olla ainakin jossain muodoissaan yhteensopiva katolisen uskon kanssa. Sielun "kehittyminen" puolestaan ei. Koska ihmisyys katolilaisen kirkon mukaan muodostuu kahdesta osasta: ruumiista ja sielusta, lienee katolilainen kanta seuraavanlainen: ihmisyys on syntynyt kertaheitolla (ihmisiä on ollut olemassa siitä asti, kuin on ollut "hengellinen sielu"), eikä ihmisyys siten ilmeisesti ole esim. vähitellen kehittynyt vaikkapa joistain eläinlajeista.

"Intuitiivinen tieto" ja evoluutio

Olen tänä kesänä lukenut toimittajana ja Darwin-seuran puheenjohtajana toimivan Osmo Tammisalon kirjoittamaa kirjaa "Rakkauden evoluutio". Osmo Tammisalo on myös aktiivinen kristinuskon vastustaja. Hän on innokas ateisti Dawkinsin ajatusten siteeraaja, ja myös Osmo Tammisalo puhuukin "uskonno(i)sta" jonkinlaisena yhtenä könttänä. Kirjassaan (s. 157) hän kirjoittaa "intuitiivisesta tiedosta" ja evoluutiosta näin:

"Uskonnoissa on myös monia elemementtejä, jotka sotivat evoluution myötä saatua intuitiivista tietoa vastaan. Kokeissa on havaittu, että pikkuvauvatkin "tietävät", että kappaleet eivät voi leijailla ilmassa tai mennä toistensa läpi (Pinker 1997); Bloom 2004). Kuitenkin uskonnollisten kirjoitusten mukaisesti tällaisiin järjettömyyksiin uskotaan."

Mutta hetkinen!

Tuollainen lasten "intuitiivinen tietohan" - joka on Tammisalon mukaan "evoluution myötä saatua" - olisi virheellistä. Nykytieto asiastahan on se, että tiedetään olevan lentäviä kappaleita. Jos joku ei tätä vielä ole tiennyt, niin kannattaa katsella taivaalle, jos vaikka onnistuisi näkemään siellä esim. helikopterin.
(Myös katsomalla taivaalle vaikkapa kaukoputken avulla, voi havaita jotain kappaleiden kyvystä "leijua": Maa-planeettakin taitaa leijua lentäen kovaa vauhtia avaruudessa, ainakin tarkasteltuna esim. Marsin perspektiivistä.)

Kuitenkin Tammisalo kirjoitti, että uskominen kappaleen kykyyn leijailla ilmassa on "järjettömyys".

*****

En ole tietoinen siitä, miten Tammisalon viittaamissa esimerkeissä on tarkalleen ottaen tutkittu ja mitattu vauvojen "tietämistä", enkä siis tiedä myöskään sitä, miten näissä tutkimuksissa on tarkalleen ottaen havainnoitu ja arvioitu sitä, mitä lapset "tietävät" kyvystä lentää. Darwin-seuran puheenjohtaja Tammisalo on viitannut lähteisiinsä sivunumeroja antamatta, vaikka esim. Pinkerin kirja on yli 600-sivuinen. Jälkimmäinen lähde "Bloom (2004)" puolestaan loistaa poissaolollaan Tammisalon kirjan lopussa olevasta kirjallisuusluettelosta. Tämän "Bloom-lähteen" tarkemmat lähdetiedot on Osmo Tammisalo siten ilmeisesti jättänyt jostain syystä kertomatta. Ainakaan minulla ei ole mielenkiintoa tarkkoja lähdetietoja omaamatta lähteä erityisesti etsiskelemäänkään sitä, mistä Osmo Tammisalo voisi olla lähdetietonsa saanut, joten tarkemmat lähdetiedot jäänevät ainakin toistaiseksi salaisuudeksi.

Pinkerin kirjasta voisi kuitenkin yhden mielenkiintoisen, virkkeen mittaisen siteerauksen (sivulta 162) tähän lainata:

"Because there are no alternatives, we would almost have to accept natural selection as the explanation of life on this planet even if there were no evidence for it".

Kohdan voisi suomentaa:

"Koska ei ole vaihtoehtoja, meidän tulisi melkeinpä hyväksyä luonnonvalinta tämän planeetan selitykseksi vaikka evidenssiä väitteen tueksi ei olisi".

Evoluutiopsykologi Pinker kertoo tässä, että hän uskoisi luonnonvalintaan ilman evidenssiäkin. Esittämäni sitaatin jälkeen hän jatkaa tekstiä väitteellä, että evidenssiä luonnonvalinta-selityksen puolesta olisi. Evoluutiopsykologi Pinker näki kuitenkin siis luonnonvalinnan ainoaksi vaihtoehdoksi jo lähtökohtaisesti. Hän ei siis kelpuuta luonnonvalinta"-selitykselle" vaihtoehdoksi esim. minkäänlaista älykästä suunnittelua.

*****

Monilla vauvoilla on kodeissaan jonkinlaiset "mobilet", jotka roikkuvat ohuilla naruilla esim. katosta, leijaillen siten ilmassa. (Kuvaksi tähän valitsemassani mobilessa on kuitenkin selvästi näkyvä teline, mutta ilman tuollaista suurta telinettäkin olevia mobileita on: ne roikkuvat usein esim. kattolampusta tai katossa olevasta koukusta.)

Ihminen on utelias olento, ja moni uusia asia kiinnostaa myös ihmislasta. Todennäköisesti sellaiset vauvat, joilla on kotonaan mobile, "tietävät" mobilea (tai muita leijuvia esineitä) koskaan aiemmin näkemättömiä vauvoja enemmän siitä, että kappaleet voivat myös leijua ilmassa.

Sitä Osmo Tammisalon kertomaa tietoa en ollut ennen kuullut, että syy ihmisten uskolle kappaleiden kykyyn leijua ovat "uskonnolliset kirjoitukset", joista tämä tieto löytyy. Helikopterin näkemällä voi ehkä saada tälle uskolle kappaleiden lentokykyyn vahvistusta. Jos asiaa tarkastellaan siitä tiedosta käsin, että väitteen esittävä Osmo Tammisalo on kristinuskon ja myös kristillisten tekstien vastustaja, ei se liene ehkä niin suuri ihmetyksen aihe, että Osmo Tammisalo näytti kirjoituksessaan vastustavan kappaleiden leijumiskykyä pitäen kappaleiden leijumiskykyyn uskomista "järjettömyytenä".

En väitä, että Osmo Tammisalo itse ei uskoisi esim. helikoptereiden leijumiskykyyn. Minusta vain oli mielenkiintoista havaita, että Darwin-seuran puheenjohtaja Osmo Tammisalo oli "uskontokritiikkiään" (jota lainaamani kohdan ja sen kontekstin kai oli ainakin tarkoitus olla) esittäessään valmis käytännössä myös väittämään uskoa erääseen (ihmiskunnan yleisen tulkinnan mukaan) varsin ilmiselvästi rationaaliseen käsitykseen "järjettömäksi".

Evoluutio & Ateismi

Pohdin tässä taannoin kysymystä evoluutiosta ja kristinuskosta. Tapio Puolimatka kirjoittaa puolestaan tuoreessa kolumnissaan ateismista ja evoluutioteoriasta, esittäen että "evoluutioteoria ei kumoa uskoa Jumalaan vaan uskon ateismiin". Tässä sitaatti kyseisestä kolumnista:

"Ateismin umpikuja

Onko syytä olettaa ihmisen älyn olevan luotettava, jos ihmistä ei ole luotu Jumalan kuvaksi? Viimeaikaisessa filosofisessa keskustelussa on alettu puolustaa näkemystä, jonka mukaan evoluutioteoria ei kumoa uskoa Jumalaan vaan uskon ateismiin. Evoluutioteorian yhdistäminen ateismiin johtaa siihen, että molemmat kumoutuvat sisäisesti ristiriitaisina.

Miten näin yllättävään väitteeseen on voitu päätyä? Väitteen esittäjä Alvin Plantinga on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista tietoteoreetikoista ja uskonnonfilosofeista. Hänen mielestään on mahdollista järkevästi uskoa, että kaikkivaltias ja äärettömän viisas Luoja on käyttänyt luomistyössään luonnonvalintaa ja mutaatioita, jotka meidän ihmisten näkökulmasta näyttävät sattumanvaraisilta, mutta jotka tapahtuvat Jumalan ohjauksessa. Tämä osa väitteestä ei vielä sisällä suuria yllätyksiä. Plantinga kuitenkin perustelee myös hyvin yllättävää väitettä, että evoluutioteoriaa ei ole mahdollista yhdistää ateismiin, sillä jos se yhdistetään ateismiin, siitä tulee itsensä kumoava. Jos ihmisen älylliset kyvyt kuten havainto, muisti ja järjellinen päättely, ovat kehittyneet täysin sattumanvaraisen prosessin tuloksena, ei ole mahdollista järkevästi olettaa, että ne olisivat luotettavia. Jos älylliset kykymme eivät ole luotettavia, ei ole mahdollista luottaa mihinkään uskomuksiimme, jotka ovat näiden älyllisten kykyjen tuotetta. Niinpä ei ole mahdollista luottaa ateismiin ja evoluutioteoriaan, jotka ovat ihmismielen tuottamia uskomuksia. Näin ateismi ja evoluutioteoria yhdessä kumoavat itsensä.

Plantinga herättää epäilyksen älyllisten kykyjen luotettavuudesta, jos niiden alkuperä olisi sattumanvaraisissa mutaatioissa ja luonnonvalinnassa. Charles Darwin itse ilmaisi tämän epäilyksen: ”Minussa herää aina hirvittävä epäilys, onko ihmismielen muodostamilla vakaumuksilla mitään arvoa, ovatko ne ollenkaan luotettavia, ottaen huomioon, että ihmismieli on kehittynyt alempien eläinten mielistä. Luottaisiko kukaan apinan mielen vakaumuksiin, jos sellaisessa mielessä yleensä on mitään vakaumuksia?” Saman epäilyksen ovat herättäneet monet aikamme tieteentekijät: luonnonvalinta ei ole kiinnostunut siitä, ovatko uskomuksemme tosia. Luonnonvalinta kohdistuu vain siihen, saattavatko uskomuksemme meidät oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, niin että säilymme hengissä riittävän kauan voidaksemme saada jälkeläisiä."

Evoluutio ja kristinusko

Auran seurakunnan kirkkoherra Torsti Äärelä kertoo blogissaan 2.8.2006 (valitettavasti en saanut suoraa linkkiä kyseiseen blogaukseen) seuraavaa:

Teetätin kesäteologille pienen esseen koskien oppia ns. ”Älykkästä suunnittelus-ta.” Eikö siis ihminen olekaan niin hyvä luomus kuin luulisi? Joka tapauksessa tämän päivän jälkeen on entistä tarpeellisempaa rakentaa muutama rippikoulu-tunti uudelleen. Seuraavaan kysymykseen täytyy pystyä vastaamaan paremmin.: ”Miten luomisuskon ja kehitysopin toistensa poissulkemattomuuden voi selittää paremmin?”

Auran seurakunnan kirkkoherran kysymys "Eikö siis ihminen olekaan niin hyvä luomus kuin luulisi?" ihmetyttää hieman tässä asiayhteydessä. Käsite "älykäs suunnittelu" tarkoittaa viittaamista älylliseen alkuperään. Äly alkuperän aiheuttajana voi olla niin hyvällä kuin huonoksikin suunnitteluksi katsotulla kohteella. [Artikkelin "Huonoa suunnittelua?" johdannossa asiantilaa selitetään kohtalaisen hyvin.] Väite siitä, että jokin on suunniteltu huonosti tai hyvin nojautuu aina käsitykseen siitä, miten kohde sitten olisi "pitänyt" suunnitella ollakseen parhaimmalla mahdollisella tavalla toteutettu. Käsitys siitä, mikä sitten on "parasta mahdollista suunnittelua" pohjautuu usein intuitioon: yleensä väitteen esittävä ei edes pyri tarkemmin osoittamaan, että kohde todellisuudessa olisi voitu/kannattanut edes toteuttaa oletesti "paremmalla" tavalla. Kristinuskon mukaan ihminen ei muuten taida olla "hyvä luomus", vaan syntinen ja langennut olento, joka (epätäydellisyydessään) tarvitsee (täydellistä) Jumalaa.

Mutta sitten itse kysymykseen, johon kirkkoherra Torsti Äärelä kertoi tarvitsevansa aiempaa parempia vastauksia:

"Miten luomisuskon ja kehitysopin toistensa poissulkemattomuuden voi selittää paremmin?"

Kysymys on nimittäin varsin vaikea. Kehitysopin yleinen "tieteelliseksi" väitetty tulkinta nimittäin on selvässä ristiriidassa monien kristillisten näkemyksen kanssa. Asiaa ei helpota sekään, että esim. useat Nobel-palkitut ovat kirjeessään kertoneet sanan "evoluutio" tarkoittavan "ohjaamatonta, suunnittelematonta prosessia". Samoin monet tunnetut kehitysopin popularisoijat (kuten Dawkins ja Dennett) tuntuvat näkevän darwinilaisen evoluutio-opin olevan kristinuskon kanssa räikeässä ristiriidassa. Suomessakin esim. Ylioppilas-lehden pääkirjoituksessa, samoin kuin vaikkapa Aamulehden pääkirjoitussivullakin on ilmaistu käsitteellä "evoluutio" tarkoitettavan jo määritelmällisesti ateistista prosessia.

Ateistinen prosessi ja perinteinen kristinusko eivät ole keskenään yhteensopivat näkemykset. Ei olekaan ihme, että nykyinen paavi, Benedictus XVI jo ensimmäisessä saarnassaan paavina lausui näin:

"Only when we meet the living God in Christ do we know what life is. We are not some casual and meaningless product of evolution. Each of us is the result of a thought of God. Each of us is willed, each of us is loved, each of us is necessary."

Suomennettuna Paavin sanat kuuluvat suurinpiirtein näin:

"Vain elävän Kristuksen kohdatessamme tiedämme mitä elämä on. Me emme ole sattumanvaraisia ja tarkoituksettomia evoluution tuotteita. Jokainen meistä on Jumalan ajattelun tuloksia. Jokainen meistä on tahdottu, jokainen meistä on rakastettu ja jokainen meistä on tarpeellinen."

Vähän samaan tyyliin ajattelee maailman ehkä jopa tunnetuin "teistinen evolutionisti", mm. ihmisgenomiprojektin johtanut biologi Francis Collins. Hän kertoi vuonna 2001 ajattelevansa näin:

"I think evolution is a very compelling explanation for the relatedness of living things on this planet. You can't study DNA without noting the relatedness of the sequences between us and other animals, bacteria, and plants. But I don't have any problem with putting that together with my belief in God as the Creator of life and in God as one who desires fellowship with humankind. If God decided to use the mechanism of evolution to create human beings, who are we to say that was a bad way to do it? In that regard, I would be called a theistic evolutionist, as are many people who work in biology and who also believe in God."

Collins siis kertoo, että hän katsoo Jumalan voivan olla vastuussa evoluutiosta. Hän ei siis näe niin, että Jumala olisi esim. luonut maailmankaikkeuden, ja jättänyt sen omilleen, vaan katsoo Jumalan vaikuttaneen (ja yhä vaikuttavan) aktiivisesti maailmankaikkeudessamme. Tänä vuonna (2006) Collins kertoi myös näkevänsä evoluutiokysymystä näin:

“I see God’s hand at work through the mechanism of evolution. If God chose to create human beings in his image and decided that the mechanism of evolution was an elegant way to accomplish that goal, who are we to say that is not the way,”

Toimittaja, jonka artikkelista sitaatti on, tulkitsi Collinsin katsovan evoluution olevan tarkoituksellisen prosessin, jonka maali on ihminen. Collinsin näkemys voi olla yhteensovitettavissa kristillisen uskon kanssa. Mutta "puhtaasti" luonnontieteellinen se ei yleisen tulkinnan mukaan ole. [Tosin nähdäkseni myöskään Nobel-palkituiden esittämä julkilausuma evoluutiosta tarkoituksettomana prosessina ei ole "puhtaasti" luonnontieteellisen näkemys, vaan ilmeisesti kyseisten Nobel-palkittujen oma uskomus: se on heidän tekemänsä oletus, joka on jäänyt ja ilmeisesti myös jäävä loogiseksi välttämättömyydeksi todistamatta.] Collinsin näkemys on siis kuitenkin ristiriidassa esim. yllä mainittujen Nobel-palkittujen näkemyksen kanssa. Collinsin näkemyksen mukaan evoluutio ei ole ollut (uus)darwinilaisen evoluutioteoreettisen näkemyksen mukainen tarkoitukseton prosessi, vaan Jumalan ohjaama prosessi. No, Collins on saanut etenkin eräät ateistit reagoimaan. Esimerkiksi ateisti, biologi PZ Myers kirjoittaa hänestä maailman tällä hetkellä suosituimmaksi tiedeblogiksi rankatussa blogissaan näin:

"Collins is in the pseudo-rationalist branch of liberal Christianity. That's fine, he's welcome to dither about in there…but seriously, it has no credibility and no greater rational foundation than the raving mad branches of fundamentalism."

Lienee suuri todellakin suuri haaste opettaa ja perustella rippikoulussa nuorille kehitysopin ja kristinuskon täydellistä ristiriidattomuutta, jos maailman suosituimman tiedeblogin ylläpitäjä, samoin kuin monet muutkin akateemisesta maailmasta tulleet henkilöt (esim. Daniel Dennett) näkevät, että näkemykset kehitysopista ja kristinuskosta eivät ole täysin erilliset: esim. Dennetthän jopa väittää, että "evoluutiobiologia on ristiriidassa jumalallisen luojan kanssa".

Tuore Sciencen julkaisema tutkimus, samoin kuin Euroopan tiedeparometrikin kertovat siitä, että ihmisen uskonnollinen näkemys on tutkituista tekijöistä voimakkaimmin evoluutionäkemyksen kanssa korreloiva tekijä. En siis väitä, että mikä tahansa kehitysopillinen näkemys johtaisi välttämättä ateismiin, mutta tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kehitysopillinen näkemys korreloi negatiivisesti ihmisen uskonnollisen position kanssa. Uskallan kuitenkin väittää, että näkemys "darwinilaisesta evoluutiosta", käyttämilläni käsitteiden merkityksillä siis usko siihen että olisimme tulosta ohjaamattomasta, tarkoituksettomasta prosessista, korreloi erittäin voimakkaasti teismin hylkäämisen kanssa.

No, lopussa täytyy tuottaa pettymys sen näkemyksen kannattajille, joiden mukaan evoluutio on varmuudella ateistinen prosessi, kuten moni tiedemiehenä esiintyväkin väittää. Ajatus "luonnonvalinnasta" itsessään on jo mysteeri: miksi luonnossa vaikuttaa voima, jonka johdosta jotkut perintötekijät lisääntyvät populaatioissa ja toiset eivät? "Miksi"-kysymys voidaan tulkita luonteeltaan teologiseksi kysymykseksi. Onko luonnonvalinta ylimaallinen vai materialistinen voima? Mistä vastaus tuohon kysymykseen voitaisiin tietää? Esimerkiksi jo viittaamani filosofi Daniel Dennett sekä myös Richard Dawkins uskovat, että luonnonvalinta on materialistinen voima. He eivät kuitenkaan edes vakavasti pyri osoittamaan väitettään todeksi; siis pyri osoittamaan että luonnonvalinta edes voisi olla, saati että sen täytyisi olla materialistinen voima. He vain olettavat asian olevan niin. No, asiantilaa ei yleisen nykykäsityksen mukaan pysty edes osoittamaan sellaiseksi, kuin miten esim. Dawkins asian näkee olevan. Väite siitä, että jokin on "materialistinen prosessi" kun ei taida ennustaa juuri mitään, eikä sen paikkansapitävyys ole siten tieteellisen tutkimuksen ulottuvissa. Vastaavasti Francis Collins oletti evoluution voivan olla Jumalan tavan toimia. Mahdollisesti nämä kaikki juuri edellä mainitut henkilöt ovat siis jonkinlaisia fideistejä.

Ja loppuun linkkivinkki. Katolilainen Martin Hilbert on kirjoittanut erinomaisen (englannin kielisen) artikkelin, jota lukiessa ymmärrys monien kristityiden suhtautumisesta darwinistiseen ajatukseen evoluutiosta saattaa edes hieman kehittyä.

Evoluutio=ohjaamaton prosessi?

Selailin taannoin Aamulehden digitaalista tekstiarkistoa. Sieltä löytyi monenlaista artikkelia, myös älykkään suunnittelun teemaan liittyen. Nostan tässä ja seuraavissa postauksissani esiin muutaman Aamulehdessä julkaistun tekstin.

Aamulehden pääkirjoitussivulla luki 07.08.2006 otsikon "Tieteellinen ajattelu voitti vaaleissa" alla mm. näin:

"Evoluutioteorian mukaan elämä maapallolla on kehittynyt luonnonvalinnan kautta alkeellisista eliöistä kohti yhä korkeampia elämänmuotoja, joiden huipulla on ihminen. Tämä teoria sotii Raamatun luomisoppia vastaan, jossa kehitystä ohjailee jokin korkeampi voima."

Aamulehden pääkirjoitussivulla siis määriteltiin käsite "evoluutio" Jumalan ohjauksessa olemisesta erilliseksi, eli määritelmällisesti ei-teistiseksi prosessiksi. Aiemmin viittasin Esa Mäkisen Ylioppilaslehden pääkirjoitukseen, jossa myös tulkittiin käsitteen "evoluutio" tarkoittavan ateistista, ohjaamatonta prosessia.

Kaikkivaltiudesta

Tämä teksti on tarkoitettu viitteeksi muissa teksteissä mahdollisesti joskus esiin nouseviin kysymyksiin kaikkivaltiudesta/kaikkivoipuudesta.

Teksti sisältää tällä hetkellä lähinnä Oxfordin uskonnonfilosofian professorin Richard Swinburnen ajatuksia.

Swinburne kirjoittaa teistisen Jumalan ominaisuuksista:

"Hän voi luoda tyhjästä, pitää olemassa olevana tai antaa raueta tyhjiin mitä tahansa... Luonnonlait eivät sido Jumalaa. Hän laatii ne, ja hän voi niitä myös muutella - mikäli haluaa. Teknistä termiä käyttääksemme Jumala on kaikkivoipa, hän voi tehdä mitä tahansa."

"Jumalan kaikkivaltius ei tajoitu siihen, että hän voi toteuttaa kaikki päämääränsä; hän voi täysin vapaasti myös valita omat päämääränsä."

Lyhyesti sanottuna siis Swinburnen näkemys on, että kaikkivaltias kykenee tekemään kaiken, mikä on loogisesti mahdollista. (Tällä hän poissulkee mm. ajatukset siitä, että kaikkivaltias voisi laskea 2+2 ja saada 5, luoda kuution, joka on pallo ["kun me sanomme, että jokin esine on kulmikas, tarkoitamme nimenomaan, ettei se ole pyöreä"]. Myöskin hänen mukaansa valtaosan uskonnollisesta traditiosta lähtökohta on, että kaikkivaltiaskaan ei voi muuttaa menneisyyttä ["jälkikäteen"]).

Lähteet: Swinburne, Richard. 1997 (alkuteos 1996). Tuntematon tekijä: Jumalan olemassaolo ja tieteellinen maailmankuva. Kirjapaja. (alkuteos: Is there a God?. Oxford. (lainauksia on toistaiseksi vain kirjan ensimmäisestä kappaleesta)

"Evoluution" evoluutio

Tähän tulen rakentamaan tekstin, joka käsittelee käsitteen "evoluutio" historiaa ja nykymerkityksiä. Tulen todennäköisesti muokkaamaan sivua useaan otteeseen. Toistaiseksi aloitan tämän tekstin seuraavasti:

Evoluutiobiologi Ernst Mayr (1997, suom. s. 222) kertoo käsitteen "evoluutio" alkuperästä seuraavaa:
Sanan "evoluutio" toi luonnontieteeseen 1700-luvulla Charles Bonnet, joka tarkoitti sillä preformationismin mukaista yksilönkehitystä[]mutta kehitysbiologia ei enää puhu evoluutiosta yksilönkehityksen yhteydessä.

Hyvärinen ja Fortelius (1988, s. 51) kirjoittavat:
"Sana evoluutio (involuution vastakohta, kierteen aukeaminen) merkitsi alunperin yksilönkehitystä, siis prosessia jonka loppupiste oli tunnettu. Mm. Darwin vältti evoluutio-sanaa, ilmeisesti juuri koska hänen teoriansa ei sisältänyt tunnettua (tai tuntematonta) loppupistettä."


Käsitteen "evoluutio" nykymerkityksiä
(Meyer et al.: "The Meanings of Evolution")
1. Muutokset ajan myötä; luonnonhistoria; tapahtumien järjestys luonnossa.
2. Muutokset alleelifrekvensseissä [tiheyksissä] populaation geenipoolissa [geenivarastossa]
3. Rajattu yhteinen polveutuminen: idea, että erityiset eliöryhmät ovat polveutuneet yhteisestä esi-isästä.
4. Evoluutio mekanismina, joka tuottaa rajattuja muutoksia tai polveutumista muutoksin
5. Yleinen [universaali] yhteinen polveutuminen: ajatus, että kaikki eliöt ovat polveutuneet yhdestä yhteisestä esivanhemmasta.
6. "Sokea Kelloseppä"-teesi: ajatus, että kaikki organismit ovat polveutuneet yhteisistä kantaisistä yksinomaan ohjaamattomilla, älyttömillä, tarkoituksettomilla, materiaalisilla prosesseilla; kuten luonnonvalinnalla, joka toimii sattumanvaraisella muuntelulla ja mutaatioilla. Että luonnonvalinnan mekanismit, satunnainen muuntelu ja mutaatiot, ja mahdollisesti muut naturalistiset mekanismit ovat täysin riittäviä selittämään designin [suunnitelmallisuuden] ilmenemisen elävissä organismeissa.


Lähteet:
Fortelius, M. & Hyvärinen, H. 1988. Yleinen kvartääripaleontologia. Helsingin Yliopisto, Geologian ja paleontologian osasto, Moniste No 8, (118 s).

Mayr, Ernst. 1997. Biologia - Elämän tiede. (Suomentanut Anto Leikola 1999). Art House.

Meyer, Stephen C. & Keas, Michael Newton. 2003. "The Meanings of Evolution". Darwinism, Design, & Public Education, Michigan State University Press