Wikipedia, HS ja evoluutio

Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli pätkä Wikipediasta ja evoluutiosta. Teksti oli julkaistu Tiede-osiossa. Kirjoittajaa ei oltu kerrottu. Käyn koko tekstin läpi yksityiskohtaisemmin jäljessä.

Wikipedia evoluution myllerryksessä

Miljoonat ihmiset tarkistavat tietoja päivittäin Wikipediasta,
avoimesta netin tietosanakirjasta. Ja miljoonat ihmiset myös
korjailevat sen tietoja, kuka mitenkin. Yksi korjatuimmista tieteen
hakusanoista Wikipediassa on evolution sen englanninkielisessä painoksessa. Sanan määritelmää on muutettu yli 2000 kertaa 2000-luvun aikana.

Skeptisenä lukijana aloin epäillä esitettyä väitettä, ja halusin tarkistaa vähintään sen, ovatko faktoina esitetyt luvut oikein. Helsingin Sanomissa väitettiin sanan "evolution" määritelmää muutetun yli 2000 kertaa 2000-luvun aikana. Wikipediasta katsomalla selvisi, että yksinään tänä vuonna muutoksia on artikkeliin tehty ilmeisesti jo yli 3500, ja tämä vuosi on vielä kesken. Toisaalta Helsingin Sanomien tekstissä puhuttiin "määritelmän" muuttamisesta. Ehkäpä Helsingin Sanomien toimituksella on ollut ylimääräistä aikaa, ja ehkäpä toimituksessa on käyty läpi kaikki muutokset 2000-luvulla, ja tutkittu, kuinka monessa niistä on vaihdettu vain "määritelmää". Tai sitten he ovat lainanneet tiedon määritelmien muutoksen määristä jostain ilmoittamatta jääneestä lähteestä.

Alkuperäinen versio oli vain 526 sanaa pitkä ja ilmestyi Wikipediaan 3. joulukuuta 2001. Se tarjoaa myös hyperlinkit kiisteltyihin sanoihin creationism and intelligent design.

Huomioni kiinnittyi ilmaisuun "kiisteltyihin sanoihin". Helsingin Sanomien toimittaja (jonka nimeä ei Helsingin Sanomissa kerrottu) ilmaisi tässä siis esim. älykkäässä suunnittelussa olevan kiistanalaista sanan. Kun tähän asti tekstiä pääsin, jäin miettimään, miksi toimitus oli valinnut kyseisen artikkelin kaikkien linkkien joukosta juuri kyseiset kaksi linkkiä. Linkkejähän olisi ollut muitakin, esim. sanaan "ateismi", käsitteeseen "geneettinen ohjelmointi" tai edes siihen "evoluutio"-artikkelilta odotettavissa olevaan käsitteeseen, eli käsitteeseen "evoluutioteoria". Valinta selviää jatkosta, sillä edellä mainittuja käsitteitä käytetään jäljessä tulevassa tekstissä:

Juuri monet id-liikkeen jäsenet sorkkivat hakusanan selitystä. He liittivät selitykseen yleensä väitteen, että evoluutio on kiistelty eikä tieteellinen teoria.

Yhtäkkiä Helsingin Sanomien toimittaja on hypännyt faktoista stereotypioiden maailmaan. Hän kertoo, että "Juuri monet id-liikkeen jäsenet sorkkivat hakusanan selitystä". Mistä ja miten toimittaja tietää, kuka artikkelia kulloinkin on sorkkinut? Siitä ei jää suuremmin tietoa, onko artikkelia muokannut jonkin liikkeen kannattaja, saatikka tietoa siitä, minkä liikkeiden kannattaja artikkelia muuntanut on mahdollisesti ollut. Moni Wikipedian artikkeleita muunteleva tekee muuntelua muuten vain (milloin minkäkinlaisella tietämyksellä), kuulumatta erityisesti johonkin "liikkeeseen". Toimittaja on olettanut oletusarvoisesti mahdollisesti niin, että jokainen darwinilaiseen evoluutioteoriaan skeptisesti suhtautuva ja/tai älykkään suunnittelun ideaan positiivisesti suhtautuva olisi "id-liikkeen jäsen". Näin ei toki tietenkään kuitenkaan ole: on mahdollista kannattaa älykästä suunnittelua ilman, että on itse id-liikkeen jäsen. Edes se, että henkilö on älykkään suunnittelun kannattaja ei vielä takaa, että hän olisi ID-liikkeen kannattaja, saati sitten sen jäsen. Vastaavasti esim. on mahdollista esim. muuttaa aborttiartikkelia olematta itse minkään pro-life-liikkeen jäsen.

Seuraavaksi Helsingin Sanomien toimittaja kertoo tällaista kauhutarinaa:

Joskus kreationististen muuntelijoiden "totuus" on poistettu hakusanan tekstistä kahdeksankin kertaa tunnissa.

Itse Wikipediaan artikkeleita kirjoittaneena, ja niitä muokanneena täytyy todeta, ettei kahdeksan muutosta tunnissa kuulosta omissa korvissani välttämättä edes kovin paljolta, etenkään englanninkielisen Wikipedian artikkelille. Välillä joidenkin artikkelien muokkaaminen joudutaan estämäänkin sen johdosta, että käynnissä on ns. "muokkaussota": eri näkemyksen omaavat muuttavat kilpaa artikkelia. Muuttamista voi tällöin tapahtua useita kertoja minuutissa.

Nimimerkki Graft on paikkaillut uskonihmisten jälkiä ainakin 250 kertaa.

Helsingin Sanomien tiedetoimitus oli siis saanut tähänkin tekstin pätkään vedettyä "uskonihmiset"-kortin. Viime HS:n uskonsotatekstin seurauksena kirjoitin julkisesti huomioita tekstin kirjoittaneen Helsingin Sanomien tiedetoimittajan tavasta käsitellä kristittyä tekstissään oleellisesti eri tavalla kuin ateistia. Ateisti oli tällöin kyseisessä tekstissä esitelty tiedemiehenä. Kristitystä oli puolestaan käytetty nimitystä "toimittaja", kertomatta siitä, että tosiasiassa tämä "toimittajana" esitelty kristitty olikin tiedemies, omaten Cambridgesta professorin oppituolin molekyyli-immunologiasta. Kommenttini aiheesta johti siihen, että Helsingin Sanomien tiedetoimituksen edustaja näki tarpeelliseksi kertoa omasta vakaumuksestaan ja tiedustella minulta minun vakaumustani.

Helsingin Sanomien tuore teksti loppui näihin sanoihin:

Häirikkö tärveli hakusanan sisällön täysin elokuussa 2004.

Ikävää, mutta ei kovin poikkeuksellista. Wikipediassa kaikki aiemmat artikkeliversiot tallentuvat, joten tärveleminen ei ole lopullista. Tärvellyksi tullut sisältö on siis helppo palauttaa. Voisin kuvitella, että koko sisältö on tuossakin artikkelissa tärvelty useitakin kertoja. Nimittäin suomenkielisessäkin Wikipediassa tekstejä tärvellään joskus kokonaisuudessaankin. Ainakin olen itse joksus törmännyt tällaisiin tapauksiin. Englanninkielisellä Wikipedialla on huomattavasti enemmän käyttäjiä ja muokkaajia, ja varmaan myös tärvelijoitä. Sitä varten Wikipedia-aktiivit vahtivat muutoksia, ja pyrkivät estämään mahdollisuuksiensa mukaan sivujen tärvelemisen. Jos artikkeli on tärvelty kokonaan, Wikipedian aktiivit huomaavat todennäköisesti sellaisen muokkauksen olleen kiusantekoa ja palauttavat edellisen muodon. Vaikeampia tapauksia virheenkorjaamisen kannalta ovat ne, joissa on muutettu vain vähän: ellei muutoksia seuraavat itse tunne aihetta riittävän hyvin, on vaikeaa tällöin tietää, onko muutos ollut parempaan vai huonompaan suuntaan.