Pandemiat ja "huono suunnittelu"

Eräissä älykkään suunnittelun blogeissa on lähimenneisyydessä siteerattu älykkään suunnitelman ideaa tukevan Jay W. Richardsin eräältä (älykkään suunnittelun ajatusta kritisoineelta) henkilöltä saamaa kirjettä, jossa on mm. tällainen kohta:

"adding over seventy million new humans to the planet each year, the future looks pretty bleak to me. Surely, the Black Death was one of the best things that ever happened to Europe: elevating the worth of human labor, reducing environmental degradation, and, rather promptly, producing the Renaissance. From where I sit, Planet Earth could use another major human pandemic, and pronto!"

En tiedä, kuinka yleinen yllä esitetty ajatus on. Ne, jotka yllä esitetyllä tavalla ajattelevat, eivät varmaan kerro sitä ääneen, ainakaan "suurelle yleisölle". Pentti Linkolan on kerrottu esittäneen jotain yllä olevan tapaistakin, mutta itse en hänen ajatuksiaan niin hyvin tunne, että osaisin sanoa, pitääkö tämä paikkaansa.

Mutta Telic Thoughts-blogissa tehtiin mielenkiintoinen johtopäätös kirjeen tekstin johdosta:

1) Jos ihmisiä kuolee tauteihin, on se eräiden ID-kriitikoiden mukaan osoitus "huonosta suunnittelusta".
2) Jos ihmisiä ei kuole tauteihin, on se eräiden ID-kriitikoiden mukaan osoitus "huonosta suunnittelusta".

Oma kysymysalueensa lienee se, miltä jonkun ihmisen täydelliseksi olettama suunnittelu mahtaa näyttää. Se ainakin on selvää, että meillä (ilmeisesti epätäydellisillä?) ihmisillä voi olla monenlaisia mielipiteitä siitä, miltä "täydellisen" tulisi milloinkin näyttää.

Älykäs suunnittelu

Mikä kelpaisi evidenssiksi suunnittelusta sinulle?

Mitä SINÄ hyväksyisit empiiriseksi todisteeksi ID:stä?

(vai oletatko maailman olevan oletusarvoisesti “ei älykästä suunnittelua omaavan”, ja siten oman näkemyksesi oikeaksi edellyttämättä (mitään) empiiristä näyttöä kantasi puolesta?)

*****

Yllä olevaa kysymystä olen tullut esittäneeksi useille ihmisille (varioiden kysymyksen sanamuotoja), ja saanut kysymyksiin monenkirjavia vastauksia.

Ehkä yleisin vastaus internet-keskusteluissa lienee jonkinlainen suunnittelija-keskeinen vastaus: eli esitetään vaikkapa ensin vaatimus suorasta havainnosta suunnittelijasta. Tämän jälkeen saatetaan edellyttää suunnittelijan tuomista vielä tutkimuskohteeksi, jotta jotenkin tarkemmin määrittelemättömällä tavalla saadaan selville, onko juuri tämä suunnittelija ollut syypää vaikkapa elämän syntyyn Maassa.

Toinen yleinen vastaus on, että pitäisi esittää joko mahdottomuustodistus tai jotain, jota teoria B ei kykene mitenkään selittämään. Tässä vastaustyypissä edellytetään siis teorian B evidenssiksi, että jokin muu teoria (A) kumotaan (täysin). Eli esim. saatetaan esittää vaatimus siitä, että tulisi osoittaa elämän synnyn olevan Maan päällä ilman älyllistä vaikutusta mahdotonta.

Monet henkilöt esittävät vaatimuksen sekä 1) että 2) vaatimuksen täyttymisestä. Mutta näin ei ole aina. Esimerkiksi Luc F. A. Arnoldin vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa (The Astrophysical Journal 627, 534-539) oletettiin, että suunnittelua voitaisiin havaita ilman suoraa havaintoa suunnittelijasta. Arnold teki oletuksia siitä, miten hän arveli Maan ulkopuolella mahdollisesti elävien älyllisten olentojen toimivan: ja oletti sitten sen pohjalta, että millaisia asioita voisi etsiä tällaisen sivilisaation tekemänä signeerauksena. Arnoldin päämääränä ei siis ollut suunnittelijan etsiminen, vaan suunnitellun kohteen etsiminen (ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös löytäminen). Päätelmä suunnittelusta voitaisiin hänen mallissaan tehdä siten löydetyn teknologian perusteella, siis myös ilman suoraa havaintoa itse suunnittelijasta/suunnittelijoista. Voidaan kai ajatella, että päätelmä suunnittelusta tehdään hänen mallissaan periaatteessa nojaten oletuksiin siitä, mitä "ei-älykkäät/tarkoituksettomat" syyt eivät nykytiedon mukaan tapaa saada aikaan. New Scientist-lehdessä Arnoldin uudenlaisesta SETI- (Search for Extraterrestrial Intelligence) menetelmästä käytettiin SETI-nimen rinnalla myös lyhennettä SETT (Search For Extraterrestrial Technology).

Kolmantena kohtana voisikin mainita, että välillä evidenssiksi pyydetään positiivista evidenssiä suunnittelusta suunnittellun kohteen välityksellä. Siis esimerkiksi jonkinlaisia "suunnittelusignaaleja" (jotka päätellään sellaisiksi esim. ihmisen tekemää suunnittelua muistuttavuutensa johdosta).

Ps. ID&Evidenssi-asiasta enemmän kiinnostuneille linkkivinkki:
Mike Gene:
Evidence for Intelligent Design: From the Perspective of the ID Critic


*****

Olen miettinyt myös alussa olleen kysymyksen kääntämistä, ja sen seurauksia:
siis pohtinut mm. sitä, millaiset havainnot voisivat aiheuttaa sellaisen seurauksen, että itselleni ei olisi (enää) riittäviä perusteita argumentoida millään tavoin suunnitteluajatuksen puolesta.

Jätän omat ajatelmani näiden kysymysten vastauksista ainakin toistaiseksi ääneen lausumattomiksi, mutta kuuntelen mielelläni blogini lukijoiden näkemyksiä evidenssi-asiasta...

Eli ajatuksia saa tähän alle nyt sitten esittää.

Skeptikko

Uusin "Skeptikko"-lehti alkaa pääkirjoitussivultaan näin:

"Ärsyttää. Kaikki uusi tuppaa usein ärsyttämään. Sitä kutsutaan muutosvastarinnaksi. Uudehko sana varmaan sekin, ärsyttävä. Mutta totuudenmukainen: Darwinin evoluutioteoria ei vieläkään ole syrjäyttänyt kaikkien ID-kreationistien uskomuksia lajien synnystä…"

Tiedä sitten, mitä päätoimittaja Risto K. Järvinen itse ajattelee, mutta ainakin hänen kirjoittamansa näyttää mielenkiintoiselta avaukselta. Skeptikko 1/2005:ssä (ks. kommenttini Anssi Sauran artikkeliin täältä) professori Anssi Saura kertoi "klassisen kreationismin" luoneen nahkansa 1990-luvulla. Tekstistä lukija saa käsityksen, että hän puhuu nimenomaan älykkäästä suunnittelusta. (Kyseinen ajoitus älykkään suunnittelun idean synnylle on ainoa tietämäni Skepsiksen julkaisussa esitetty näkemys.)

Jos älykäs suunnittelu on toista kymmentä vuotta vanha idea (kuten Sauran Skeptikko-lehdessä julkaistussa artikkelissa annetaan ymmärtää), ja "Darwinin evoluutioteoria" taas on toista sataa vuotta vanha, ja päätoimittaja Järvinen sanoo nimenomaan kaiken uuden tuppaavan ärsyttämään, saa lukija luvan päätellä, miten pitäisi hänen sanomaansa tulkita. Siis:

mitä näkemystä kohtaan esiintyy sitä muutosvastarintaa?

Se, että kyseistä näkemystä kohtaan esiintyy muutosvastarintaa, kuitenkin siis ärsyttää "Skeptikko"-lehden päätoimittajaa...

Kuten sanoin:
Tiedä sitten, mitä päätoimittaja Risto K. Järvinen itse ajattelee, mutta ainakin hänen kirjoittamansa näyttää mielenkiintoiselta avaukselta.

ID ja URA

Monet älykkään suunnittelun idean vastustajat esittävät älykkään suunnittelun olevan eräänlaisen uskonnon. Mutta mitä siitä sitten seuraa, jos älykäs suunnittelu on todella uskontoa?

Lain mukaan ihmisillä tulee olla uskonnon- ja omantunnonvapaus. Ketään ei siis saa lain mukaan syrjiä hänen vakaumuksensa perusteella.

Jos ID todella on uskontoa, on lain vastaista estää jonkun älykästä suunnittelua tukevan urakehitys hänen ID-myönteisen kantansa johdosta.

Kysymys älykkäästä suunnittelusta ja urakehityksestä nousi esiin, kun ID-myönteiseltä pro-elämä-filosofi ja lakitieteilijä professori Francis Beckwithiltä evättiin professorin virka yliopistossaan Yhdysvalloissa huolimatta siitä, että hän oli ilmeisesti tehnyt alallaan jonkinasteisen julkaisuennätyksen. Eväämisen varsinaista syytä ei ole tiedossani. ID-myönteisyyden on arveltu olleen eräs vaikuttava syy, mutta se ei mahdollisesti ole kuitenkaan ollut keskeisin. Beckwithin konservatiivisuuskaan ei ole ilmeisesti kaikkien mieleen. No, virallista syytä kun en tiedä, niin enpä siitä enempiä spekuloi.

Beckwithin professorin viran evääminen kuitenkin johti erääseen mielenkiintoiseen tapahtumaan. Biologi PZ Myers, joka tunnetaan myös ateisminsa voimakkaasta esiintuomisesta, kertoi nimittäin että hän itse äänestäisi kaikkia ID:tä (luonnon)tieteenä pitäviä vastaan omassa yliopistossaan professorin viroista päätettäessä.

Myers kirjoittaa myös:

Beckwith may be a nice fellow with a commendable publication record, but when it gets right down to it, his untenable position on intelligent design puts him smack in the middle of the tinfoil hat brigade. And that position on ID is a focus of many of his publications, so it is certainly a legitimate criterion for judging him.

Myersin mukaan siis ID-myönteisen pro-elämä filosofi Francis Beckwithin ID-positio on riittävä syy tämän "tuomitsemiseen" uraputken katkaisemalla, koska Beckwith on tuonut ID-myönteisiä näkemyksiä esiin julkaisuissaan.

Joku toinen voisi pitää tällaista urakehityksen katkaisuperustetta laittomana. Urakehityksen pysäyttämistä filosofilta tuolla tavoin voisi joku pitää myös vaikkapa akateemisen vapauden ja ajattelun kieltämisenä.


*****



Siteeraan lopuksi hieman Suomen lakia uskonnon, vakaumuksen ja mielipiteen syrjinnän kielloista.

Esim. Suomen perustuslaki sanoo:

">Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Yhdenvertaisuuslaissa (20.1.2004/21) puolestaan sanotaan:

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa.

2 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:

1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;

2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;

3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka

4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista.

6 §
Syrjinnän kielto

Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).

Syrjinnällä tarkoitetaan:

1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);

2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);

3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);

4) ohjetta tai käskyä syrjiä.

7 §
Menettely, jota ei pidetä syrjintänä

Tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä ei pidetä:

1) yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä;

2) sellaista 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syrjintäperusteeseen liittyvää erilaista kohtelua, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus;

3) ikään perustuvaa erilaista kohtelua silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen taikka työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.

Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista.

ID-keskustelun kehystäminen Helsingin Sanomissa 3.1.2006

Tämä postaus on lähetetty Helsingin Sanomien tiedeblogiin tekstin kirjoittaneen toimittajan ja muidenkin luettavaksi ja mahdollisesti kommentoitavaksi. Linkin lisään, kunhan teksti "julkaistaan" blogissa (kaikki kommentit kyseisessä blogissa käyvät ensin blogin ylläpitäjien tarkistettavana ennen niiden ilmestymistä blogiin).

[Päivitys: Linkki on tässä. Lähdettä väitteelle "Discovery tähtää kuulemma sataan julkaistuun kirjaan, mutta niitä ei vain synny.", ei ole - toimitukselta tiedustelemisesta huolimatta - ainakaan toistaiseksi minun tietooni saapunut.]

Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Marko Hamilon avaaman keskustelun otsakkeen ollessa "ID/Evoluutiokeskustelun kehystäminen", otan alkuperäistä aihetta sivuten esiin joitakin poimintoja Helsingin Sanomien tämänpäiväisestä ID-keskustelun kehystämisestä.

Timo Paukku kirjoittaa (HS 3.1.06, D1):
"Pennsylvanian osavaltion oikeusasteiden piti päättää, onko ns. älykäs suunnittelu (intelligent design) tiedettä vai ei.
Ei, päätti tuomari. ID ei tule Devonin kouluissa osaksi tiedeopetusta, eikä kelpaa kouluissa Darwinin evoluutioteorian rinnalle."

Ensinnäkin: Timo Paukulle on käynyt pieni nimivirhe: kyse on Doverista, ei Devonista. (Muoto "Devon"on jonkinlainen välimuoto YLE:n taannoin esittämän Denverin ja oikeasti kyseessä olevan Doverin välillä :))

Toisekseen: Paukun ensimmäinen väite on sikäli mielenkiintoinen, että tuomioistuimen velvollisuus oli ottaa kantaa lähinnä siihen, saako Doverin koulupiirissä velvoittaa opettajat lukemaan yhdeksännen luokan oppilaille biologian tunnilla seuraava lausuma:

["The Pennsylvania Academic Standards require students to learn about Darwin’s Theory of Evolution and eventually to take a standardized test of which evolution is a part.
Because Darwin’s Theory is a theory, it continues to be tested as new evidence is discovered. The Theory is not a fact. Gaps in the Theory exist for which there is no evidence. A theory is defined as a well-tested explanation that unifies a broad range of observations.
Intelligent Design is an explanation of the origin of life that differs from Darwin’s view. The reference book, Of Pandas and People, is available for students who might be interested in gaining an understanding of what Intelligent Design actually involves.
With respect to any theory, students are encouraged to keep an open mind. The school leaves the discussion of the Origins of Life to individual students and their families. As a Standards-driven district, class instruction focuses upon preparing students to achieve proficiency on Standards-based assessments."]

Oikeudella ei ollut mitään velvollisuutta (Paukku kirjoitti: "oikeusasteiden piti") päättää siitä, onko ID tiedettä vai ei. Oikeuden tehtävä oli päättää, onko tuon lausuman lukemisen vaatiminen sallittavaa. Oikeudella oli kuitenkin toki oikeus (ilman pakkoa) esittää päätöksen perusteissa kantansa myös ID:n luonnontieteellisyyteen. Päätöksessä otettiinkin kantaa ID:n luonnontieteellisyyteen mm. näin:
"we find that while ID arguments may be true, a proposition on which the Court takes no position, ID is not science. We find that ID fails on three different levels, any one of which is sufficient to preclude a determination that ID is science. They are: (1) ID violates the centuries-old ground rules of science by invoking and permitting supernatural causation..."

Eli niin kauan, kuin ID:n tukijat eivät kykene poissulkemaan mahdollisuutta sille, että suunnitelman takana voisi olla "ei-luonnollisia" syitä, ID ei tämän rajauksen mukaan ilmeisesti voi olla luonnontiedettä. Päätöksen mukaan ID tulee sulkea lähtökohtaisesti luonnontieteiden ulkopuolelle, riippumatta tulevista löydöistä, evidenssistä tai muustakaan vastaavasta. Siihen, onko esim. elämä suunniteltu vai ei, päätös ei ottanut kantaa: oli elämä todellisuudessa suunniteltu tai ei, päätöksen mukaan biologian tunneilla ei saa (ainakaan Doverissa) kuitenkaan vaatia opettajia kertomaan edes mahdollisuudesta sille, että elämä saattaisi olla myös suunnitelman seurausta.

Sellainen erittäin mielenkiintoinen lause Timo Paukun tekstistä löytyy myös, kuin: "Discovery tähtää kuulemma sataan julkaistuun kirjaan, mutta niitä ei vain synny."

Koska itse en ole tuota virkettä ennen kuullut, kuulisin virkkeelle mielelläni lähteen(?)
(Helsingin Sanomien tiedetoimitus ei kaiketi kirjoita juttujaan (pelkkien) kuulopuheiden perusteella, vaan esitetylle (yllä siteeraamalleni) väitteelle löytynee helposti lähde. Minä vain en toistaiseksi ole törmännyt siihen lähteeseen, joten siksi tiedustelen sitä.)

ID-keskustelun kehystämiseen liittyen voisin nostaa vielä esiin sen havainnon, että Barbara Forrestin suulla samaisessa tekstissä on kirjoitettu: "ID ei kuitenkaan ole antanut tutkittavaksi yhtään koetta tai ennustetta".
Kyseisen väittämän sisältöä voi skeptinen lukija ihmetellä verratessaan sitä juuri edellisessä viestissä siteeramaani Behen (2000) lausumaan, jossa hän kertoo koejärjestelystä, jolla hänen ID-hypoteesinsa voi hänen itsensä mukaan falsifioida: a scientist could go into the laboratory, place a bacterial species lacking a flagellum under some selective pressure (for mobility, say), grow it for ten thousand generations, and see if a flagellum–or any equally complex system–was produced. If that happened, my claims would be neatly disproven.”

Ihmeellinen intelligent design-maailma

Skepsis ry on julkaissut sivustollaan "Ihmeellinen maailma"-nimisen tekstikokoelman. Se sisältää myös artikkelin nimellä Älykäs suunnitelma

Artikkeli alkaa:

Älykäs suunnitelma on teoria, jonka mukaan luonto ja erityisesti molekyylibiologiset mekanismit ovat niin monimutkaisia, että niiden selittämiseksi täytyy olettaa älykäs suunnittelija. Sattuma tai pienin askelin muuttuva evoluutio ei pysty selittämään mekanismeja, jotka toimivat vain monimutkaisina kokonaisuuksina.

Lähdettä, missä muualla älykäs suunnitelma näin määritettäisiin ei kerrota.
Discovery-instituutti määrittelee intelligent designin seuraavasti:

"The scientific theory of intelligent design holds that certain features of the universe and of living things are best explained by an intelligent cause, not an undirected process such as natural selection."

(Tieteellinen teoria älykkäästä designistä pitää sisällään, että eräät maailmankaikkeuden ja elävien kohteiden piirteet ovat parhaiten selitettävissä älykkäällä syyllä, ei ohjaamattomalla prosessilla, kuten luonnonvalinnalla.)

ISCIDin luonnontieteen ja filosofian sanakirja määrittää sanaparin näin:
"Intelligent design is the theory that the directed organization of living things cannot be accounted for by purely blind natural forces but also requires intelligent agency for its proper explanation. Intelligent design needs to be distinguished from apparent design and optimal design. Apparent design looks designed but actually isn’t. Optimal design is perfect design. The adjective “intelligent” in front of “design” stresses that the design in question is actual, but makes no assumption about the optimality of design."

(Intelligent design on teoria, jonka mukaan määrättyjä elämän rakenteita ei kyetä selittämään pelkillä sokeilla luonnon voimilla, vaan ne vaativat myös älykkään toimijan todelliseksi selityksekseen. Älykäs design tulee erottaa näennäisestä ja optimaalisesta suunnittelusta. Näennäinen suunnittelu näyttää suunnitellulta, vaikka ei sitä ole. Optimaalinen design on täydellistä designiä. Adjektiivi "älykäs" design (suunnittelu/suunnitelma) sanan edessä korostaa, että kysymyksessä oleva design on todellista [suunnittelua], mutta ei tee oletusta optimaalisesta suunnittelusta.)

Määritelmät siis vaihtelevat jossain määrin. "Luonnon monimutkaisuudesta" tai "molekyylibiologisten mekanismien monimutkaisuudesta" ei kuitenkaan kummassakaan yllä olevassa määritelmässä puhuttu.

Skepsis valistaa lukijoitaan:

IDT:n kannattajat itse kuitenkin kieltävät sillä olevan mitään tekemistä uskonnon tai Jumalan kanssa.

Lähde uupuu valitettavasti taaskin, joten väitettä on etenkin intelligent designin suhteen maallikon vaikea tarkistaa. Intelligent designillä voi (muiden teorioiden tavoin) olla myös metafyysisiä seurauksia. Richard Dawkins aikoinaan (kirjassaan Sokea Kelloseppä) totesi, että Darwin teki mahdolliseksi olla "intellectually fulfilled" ateisti. Jos darwinismilla on metafyysisiä seurauksia, kai niitä myös antidarwinismilla voi olla. Sellaisten seurausten mahdollisuutta en tiedä ID:n kannattajien kieltäneen. Odotankin lähdettä Skepsiksen esittämälle väitteelle.

Ihmeellinen maailma esittää mm.:

Älykäs suunnittelija olisi todennäköisemmin [merianturan sijasta] luonut rauskun kaltaisen litteän kalan, jonka silmät sijaitseva kauniin symmetrisesti eri puolilla päätä.

Mitenhän tämän kirjoittanut on todennäköisyyden laskenut?

Jos merianturan epäsymmetrisyys ja silmän reseptorisolujen outo sijainti ovat osa älykästä suunnitelmaa, niin sen tekijä taitaa olla ei-ihan-niin-älykäs suunnittelija. Todennäköisemmin ne ovatkin sokean kellosepän eli myös epätäydellisyyttä tuottavan luonnonvalinnan tulosta, aivan kuten Richard Dawkins on kirjoissaan esittänyt.

Nyt kirjoittaja alkaa horjua alun määritelmästään. Älykäs suunnittelu onkin yhtäkkiä alkanut merkitä "täydellistä suunnittelua", sitä mikä ISCIDin sanakirjan mukaan tuli erottaa intelligent designistä. Ja taas kirjoittaja on harrastanut todennäköisyyslaskua itselleen tuntemattomilla tekijöillä :)
(En enää viitsi edes kysyä, miten hän on laskusta suoriutunut)

Entä miten viisaana voi pitää suunnittelijaa (kuka hän tai se sitten onkaan), joka rakentaa elävien toukkien sisään munivia loispistiäisiä? Urosdelfiinejä, jotka joukolla kidnappaavat ja raiskaavat naaraita? Leijonia, jotka syövät seepraa elävänä?

Hmm. Miten "viisaus" liittyy nyt tähän aiheeseen... ehkäpä kirjoittaja tarkoittaakin suunnittelun moraalista oikeutusta. Ehkäpä suunnittelijan moraalitaju ei ole sama, kuin Ihmeellisen maailman tekstin tuntemattoman kirjoittajan? (näkyvissä ei ollut edes nimimerkkiä). Toinen asia sinänsä on se, että millä perusteella kirjoittaja olettaa kyseisen tapahtumaketjun designerin suunnittelemaksi. Onko se palautumattomasti kompleksinen tms., vai millä perusteella suunnittelupäätelmä kyseisellä kohdalla yritetään tehdä?

IDT:n kannattajien mielestä luonnon epätäydellisyydet johtuvat siitä, että älykäskin suunnittelija voi joutua tinkimään optimaalisuudesta saadakseen kokonaisuuden toimimaan.

Oho! Ja taaskin kirjoittaja kirjoittaa tietävänsä ID:n kannattajien mielipiteen johonkin, (tietysti) ilman lähdettä. Tuo edellä esitetty oli uusi "tieto" jopa minulle. Ilmaisu on vähintäänkin epätarkka. Minkä optimaalisuudesta kirjoittaja edes puhuu, ei selviä. Lähdettä siis odottelen.

Mutta tämä kiistää ainakin älykkään suunnittelijan kaikkivaltiuden, sillä omnipotenttinahan hän voisi tehdä millaisia ratkaisuja tahansa.

Nyt älykkäästä suunnittelijasta on tehty siis jo kaikkivaltias.
Kaiken lisäksi nyt kirjoittaja esittelee varsin merkillistä logiikkaa. Hän väittää alkuvirkkeessä jonkin kiistävän kaikkivaltiuden [mahdollisuuden], mutta jälkimmäinen osa virkettähän toteaakin tämän edellä esitetyn väitteen mahdottomaksi!

Jos kaikkivaltias voi "tehdä millaisia ratkaisuja tahansa", tästä "seuraa", että kaikkivaltias voi tehdä millaisia ratkaisuja tahansa. Siis jopa sellaisia, jotka eivät nimetöntä kirjoittajaa miellytä. Jos vaikkapa luoja on kaikkivaltias, siitä seuraa, että hän voi luoda sellaista, kuin haluaa. Hänellä voisi olla tällöin vaikka mahdollisuus luoda aina parempaa, loputtomasti (kuten Swinburne esim. on esittänyt).
[Tulen täydentämään tätä kohtaa ja perustelujani tässä vielä jossain vaiheessa]

Toinen vastaus epätäydellisyyteen on se, että ylivoimaisen älykkäällä suunnittelijalla voi olla syitä, joita me emme voi käsittää. Tämä muistuttaa hyvin paljon kristillistä selitystä pahan olemassaololle: tutkimattomia ovat Jumalan tiet.

Jokaisella älykkäällä olennolla taitaa olla syitä, joita emme voi käsittää. Itseäänkin on vaikea välillä ymmärtää, saatikka muita. Kirjoittaja ei kuitenkaan taida olla kristillisen teologian pahan ongelman ratkaisuista perillä. Herää kysymys, missä esitetään kristillisenä pahan selityksenä, että "tutkimattomia ovat Jumalan tiet"?

On aivan totta, että intelligent designillä voi olla kytköksiä myös arvomaailmaan. Kyse on mm. siitä, onko maailmalla tekijänoikeuksia tai voiko sillä (tai elämällä) olla tarkoitusta. Esim. ajatus Jumalasta designerinä aiheuttaa omat metafyysiset ja moraaliset seurauksensa. Ajatus Jumalasta designerinä edellyttää kuitenkin uskon askeleen: esim. Jumalaksi ID:tä kun ei voi suoraan osoittaa, sillä ID ei sisällä menetelmää suunnittelijan identiteetin tunnistamiseksi: teoria koskee vain sitä, onko suunnittelua ylipäätään havaittavissa.

Ihmeellisen maailman älykkään suunnitelman tekstistä jäi ikävä maku. Kirjoittaja esitti (ilman lähteitä) kaikenlaista "IDT:kannattajat" ajattelee *sitä sun tätä*-tyyliin. Kaiken lisäksi, nämä väitteet eivät ilmeisesti edes suurelta osin pitäneet paikkaansa. Lisäksi kirjoittajan looginen kömmähdys "kaikkivaltias"-käsitteen yhteydessä huvitti.




[Päivitys: Skepsiksen sivulla lukee, että "Halutessasi voit... antaa palautetta Risto Selinin kirjasta Ihmeellinen maailma, jonka tekstiin tämä sivusto perustuu.". Teksti on siis ainakin osittain ilmeisesti Risto Selinin käsialaa, vaikka alun linkissä tekijää ei kerrotakaan. Olen lähettänyt linkin tästä palautteesta Skepsikselle (samoin kuin aiemin tässä kommentoimistani Skepsiksen sivustolta löytyvistä teksteistä) ohjeiden mukaisesti.
Mikäli joku Skepsiksestä (tai kuka tahansa muukin) haluaa esim. kommentoida palautettani, osoitin yhteydenottotiedoikseni Kommentit-sivun]

Intelligent design ja neitseestä syntyminen

"Skeptikko"-lehden numerossa 1/2005 Uumajan yliopiston perinnöllisyystieteen professori Anssi Saura, lehden mukaan alanaan neitseellisen lisääntymisen biologia, on kirjoittanut intelligent designistä ja vuoden 2004 huuhaa-palkinnosta.

Anssi Saura kertoo valetieteen tunnusmerkiksi mm.:

Sen tukena käytetään arvovaltaa: kaikki oppiarvot luetellaan. Emeritus esiintyy asiantuntijana alalla, jossa hänellä ei ole vähäistäkään osoitettua pätevyyttä.

Tutkitaanpa, miten intelligent designistä kirjoittamaan ryhtynyt neitseellisen lisääntymisen biologi onnistuu osoittamaan pätevyyttä intelligent designistä ja muustakin yleistiedosta kirjoituksessaan.

Saura kirjoittaa:

... Behe on biokemisti. Hän väittää, että on olemassa reaktioketjuja, jotka ovat niin monimutkaisia, että on täysin mahdotonta, että ne olisivat syntyneet muuten kuin Älykkään suunnittelijan ihmetyön kautta.

Professori Saura ei kuitenkaan kerro tässä lähdettä väitteelleen: siis sitä, missä Behe on Sauran esittämän sanonut.
Seuraavaksi Saura käyttää itsestään ilmaisua "geneetikko", jolla pyrkii tuomaan esiin, että hän on asiantuntija.

Geneetikkona väittäisin, että argumentti on heikko: reaktioketjuja ohjaavat entsyymit.
Niitä tuottavat geenit ovat selvästi samaa alkuperää olioissa, joissa reaktioketju voi olla hyvinkin erilainen...

Mutta näinhän (että on sama alkuperä) monet intelligent design (ID)-teoreetikot juuri ovat esittäneetkin. Edellä mainittu biokemisti, professori Michael Behe esimerkiksi kirjoittaa kirjassaan Darwin's Black Box: "Further, I find the idea of common descent (that all organisms share a common ancestor) fairly convincing, and have no particular reason to doubt it. I greatly respect the work of my colleagues who study the development and behavior of organisms within an evolutionary framework, and I think that evolutionary biologists have contributed enormously to our understanding of the world. Although Darwin's mechanism--natural selection working on variation--might explain many things, however, I do not believe it explains molecular life." (s. 5)
Onko professori Saura lukenut Behen omia tekstejä lainkaan, vai kirjoittaako hän vain toisen tai kolmannen käden tietojen varassa?

Vaikka Behe olisi oikeassakin, niin hän onnistuu siirtämään ongelman vain yhtä astetta tuonnemmas: jos hänen reaktionsa ovat ihmetekoja, niin tehtävämme on ryhtyä tutkimaan ihmettä.

Professori Anssi Saura kehoittaa tässä siis muita ja itseään ryhtymään tutkimaan ihmettä. Hän suhtautuu siis ilmeisesti tämän perusteella suopeasti intelligent design-tutkimukseen.
Saura kuitenkin jatkaa:

Dembski ... on kehittänyt ”Informaation häviämättömyyden lain”, jota hän vaatimattomasti kutsuu termodynamiikan neljänneksi pääsäännöksi. Voi vain ihmetellä, että näinkin tärkeä laki julkaistaan kreationistisessa kirjassa, eikä jossain tieteen foorumilla.

Hmm. Onkohan Saura lukenut Dembskinkään omia tekstejä?
Dembski usein esittää lähdeviitteet käyttämäänsä kirjallisuuteen. "Informaation häviämättömyyden lain" alkuperästä hän kirjoittaa esim.: "IN THE LIMITS OF SCIENCE, PETER MEDAWAR defines a conservation law for deterministic processes that he calls "the Law of Conservation of Information." " (William A. Dembski: Design Revolution, s. 159). "Informaation säilymisen laki" ei ole siis Dembskin keksintö, vaan sen nimen on ensimmäisenä ottanut käyttöön (Nobel-palkinnonkin saanut) luonnontieteilijä Peter Medawar. Ilmeisesti hänen teostaan "The limits of science" professori Saura pitää "kreationistisena kirjana"? ;)

Katsotaanpa, mitä professori Saura sitten tietää Suomen kristillisestä kentästä

Syystä, joka ei ole koskaan minulle selvinnyt, myös Viides herätysliike on omaksunut kreationismin. Liikkeen perustaja Osmo Tiililä...

Professori Saura siis kertoo Osmo Tiililän perustaneen viidennen herätysliikkeen. Ongelmana kuitenkin on se, ettei kyseinen Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professorinakin toiminut Tiililä ole tainnut voida perustaa viidettä herätysliikettä: sellaista kun ei ole edes olemassa. "Viides herätysliike"-nimitystä käytetään kattonimenä neljän ensimmäisen suuren suomalaisen herätysliikkeen jälkeen syntyneistä (erillisistä) liikkeistä. Sen nimistä liikettä sen sijaan ei siis ole olemassa.

Seuraavaksi Ruotsin Uumajan yliopiston professori kertoo jo Suomen yliopistomaailmasta.

Tästä ei kuitenkaan seuraa, että älykästä suunnittelua tarvitsee tuputtaa meikäläisille biologian ja maantieteen opettajille (viittaan viime syksynä pidettäväksi tarkoitettuun ja sittemmin peruutettuun opettajien jatkokoulutuspäivään, jonka professori Leisola oli alunperin saanut sijoitetuksi Helsingin yliopistoon).

Bioprosessitekniikan professori Matti Leisola kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastoon sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli la 23.10.2004 uutisoinut TKK:lla pidetystä seminaarista. Tässä kirjoituksessa luki muistaakseni, ettei hän ollut ollut aloitteellinen Helsingin yliopiston seminaarin järjestämisessä.

Lopulta Saura pääsee kohtaan, josta hänen olisi kenties ollut hyvä aloittaa:

Ainoa järkevä taso, jolla keskustelua mielestäni voisi käydä, on sen selventäminen, mikä on tiedettä ja mikä ei.

Älykäs suunnittelu ei ennusta mitään eikä siitä seuraa mitään.

Onko näin ?

Tieteen on oltava nöyrä totuuden edessä, mutta sen ei tarvitse olla nöyrä niiden edessä, jotka ovat totuuden jo löytäneet. Totuuksia (vaikkapa uskontoja) kun voi olla useampia kuin yksi.

Mitähän Saura mahtoi tuolla tarkoittaa?

Lopuksi Sauralla on kaksi viite"tietoa"

1. Tästä on yksi poikkeus*: kreationistit ovat onnistuneet saamaan yhden älykästä suunnittelua koskevan jutun vähäiseen washingtonilaiseen museoalan lehteen. Juttu ei ollenkaan liittynyt lehden alaan. Toimittaja sai potkut. [ *"Älykkään suunnittelun kannattajat eivät julkaise oppiaan tavanomaista tieteellistä kritiikkiä soveltavissa aikakauslehdissä",]

Saura ei ole ilmeisesti tutustunut vielä kaikkiin tämän listan artikkeleihin. Toisen viitteen otan esille myöhemmin. Sivumennen sanoen, lehden toimittajan mukaan hän ei edes saanut potkuja. Kotisivullaan hän kirjoittaa, että oli anonut eroa BSW:n julkaisun Proceedingsin Editorin tehtävistä jo vuonna 2003, saadakseen mm. lisäaikaa omien tutkimuksiensa tekoon ja kirjoittamiseen. Seuraajasta oli hänen mukaansa sovittu maaliskuussa 2004. (Uusi toimittaja tuli hänen tilalleen syyskuussa 2004). Hänen mukaansa lisäksi artikkeli liittyi lehden alaan. Tapaukseen itseensä en osaa ottaa kantaa siihen osattomana.

Lopuksi tarkastelen vielä hieman Sauran valetieteen tuntomerkkejä ja intelligent designiä.

Valetieteellä on tiettyjä tunnusomaisia piirteitä. Kaikki niistä täyttyvät älykkään suunnittelun kohdalla.
Ensinnäkään valetiedettä ei tarkasteta ja kritisoida sillä tavoin kuin normaalitiedettä. Älykkään suunnittelun kannattajat eivät julkaise oppiaan tavanomaista tieteellistä kritiikkiä soveltavissa aikakauslehdissä 1. He julkaisevat kansantajuisia kirjoja. Kaikkein mieluiten he puuhaavat suurelle yleisölle suunnattuja väittelyitä ja keskustelutilaisuuksia.

Hmm. Mikähän tämä lista mahtoi olla?
Tai tämä julkaisu, joka on mm. erilaisten anti-darwinistien kohtaamispaikka? Olen ymmärtänyt tähän asti, että intelligent design on saanut paljon krittiikkiä osakseen. Ehkä kritisoiminen sitten ei ole ollut sen luonteista, kuin se on tavanomaista normaalitieteelle? Saurahan edellä totesi :"Ainoa järkevä taso, jolla keskustelua mielestäni voisi käydä, on sen selventäminen, mikä on tiedettä ja mikä ei."

Toiseksi valetieteen kannattajat eivät tee omaa tutkimusta.

Hmm .

Lönnig esimerkiksi nimeää paperissaan "Dynamic genomes, morphological stasis and the origin of irreducible complexity", (Dynamical Genetics, ss. 101-119) seitsemän tulevaisuuden tutkimuskohdetta aiheeseen liittyen. Niidenkin tutkiminen lienee tutkimusta.

Kolmanneksi valetieteen omaa näkökantaa ei kyseenalaisteta eikä kritisoida, olipa se kuinka mahdoton tahansa 2. Sen tukena käytetään arvovaltaa: kaikki oppiarvot luetellaan. Emeritus esiintyy asiantuntijana alalla, jossa hänellä ei ole vähäistäkään osoitettua pätevyyttä. [ 2. Tästäkin on poikkeus: kreationisti Siegfrid Scherer on ainakin epäsuorasti kritisoinut kreationismia.]

Intelligent design-liikkeen sisällä ainakin on itsekritiikkiä. Siitä esimerkkinä voisin mainita tässä vaikkapa pro-ID-filosofina tunnetun Del Ratzschin kirjan Nature, Design, and Science: The Status of Design in Natural Science (Suny Series in Philosophy and Biology, 2001) osakseen saaman vastaanoton. Anti-ID-hahmona tunnettu Mark Perakh esimerkiksi antaa kirjalle Amazonin kirja-arvostelussa täydet 5 tähteä, kirjoittaen mm.: "Although Ratzsch is one of "design theorists" he seems to stand alone in that he does not compromise with logic and does not leave any facet of the problem at hand without analysis."

Eli lopputulokseksi jäi, ettei yksikään Sauran valetieteen tuntomerkkipykälä tainnut täyttyä.

Hänen tekstissään oli lukuisia asiavirheitä ja harhaanjohtavuuksia. Epäilys jäi siitä, onko hän lukenut ensimmäistäkään pro-ID puolen tuotosta. Edustaako tällainen "skepsismi", jossa ei tunne edes kohdetta, jota kritisoi, Skepsis ry:n lehden nykyistä linjaa? Neitseestä syntymisen/lisääntymisen professori esiintyy asiantuntijana koskien mm. intelligent designiä. Sekö se pseudotieteellisen tekstin tuntomerkki oli? ;)

"Skeptikko"-lehti 4/2004

"Skeptikko"-lehti on julkaissut muutaman intelligent design-teemaan liittyvän tekstin.

Ensimmäiseksi otan käsittelyn alle Bruce Martinin kirjoittaman, "Skeptikko"-lehteen käännetyn, numerossa 4/2004 julkaistun tekstin joka on otsikoitu: Ei älykäs eikä suunnitelma

Martin kirjoittaa:

Oman määritelmänsä mukaan kreationistit uskovat että yleisimmin maailma ja eritoten ihmiskunta suunniteltiin ja että se on olemassa Jumalan säätämää tarkoitusta varten (Pennock 2001).

Siksi kreationistit eivät pidä mahdollisena sitä, että uusia lajeja syntyy yhteisestä esi-isästä evoluution kautta ja sitä, että ne kehittyvät ilman ennalta säädettyä tarkoitusta.

Lainatusta kohdasta ilmenee Martinin tapa käyttää nimitystä "kreationisti". Hän käyttää nimeä merkityksessä, jonka mukaan "kreationisti" on ihminen, joka ei pidä mahdollisena sitä, että uusia lajeja syntyy yhteisestä esi-isästä evoluution kautta hänen omia sanojaan lainaten.

Toinen tapa käyttää kreationisti-sanaa näyttää hänellä olevan nimittää tällaiseksi ihmistä, joka ei usko, että lajit kehittyvät ilman ennalta säädettyä tarkoitusta. Kreationismi määritetään tässä siis periaatteessa epäuskoksi tai epäilemiseksi, (jota voidaan ehkä kutsua myös skeptismiksi).

Vaihtoehdoksi he esittävät älykkään suunnitelman: jumalaan vahvasti viittaava ”älykäs suunnittelija” on huolella suunnitellut jokaisen lajin.

Tämän lauseen perään Martin puolestaan ei esitä mitään lähdettä. Lukijalle ei siis selviä, kuka "he" on esittänyt, että älykäs suunnittelija on huolella suunnitellut jokaisen lajin.

Martinin ehkä keskeisimpänä kysymyksenä on: "Onko todellisessa maailmassa havaittavissa todisteita viisaasta, kaikkeen varautuvasta suunnitelmasta?"

Oma kysymykseni on: mitä tekemistä tuolla kysymyksellä ja intelligent designillä on keskenään?

Martin on yhtäkkiä mystisesti muuttanut älyllistä alkuperää olevan suunnitelman tarkoittamaan viisasta, kaikkeen varautuvaa suunnitelmaa. Viisaus määritellään ilmeisesti Martinin henkilökohtaisen näkemyksen mukaan: ehkäpä sen mukaan, sattuuko jokin ratkaisu miellyttämään häntä.

Tekstin kirjoittaja kuitenkin valaisee suurin piirtein oikein lukijoitaan:

Älykkään suunnitelman puolestapuhujat jättävät huomiotta surkastuneet elimet, anatomiset puutteet, tuhoisan mutaation, luonnollisten prosessien hukkatuotteet ja molekyyligenetiikan tulokset.

Mistä hän on sitten saanut mieleensä, että älykäs suunnitelma ei voisi sisältää mutaatioita jne., ei tekstistä ilmene. Edes kreationisteille eivät tällaiset tuota ongelmia: ne ovat selitettävissä vaikkapa syntiinlankeemuksella. Intelligent design ei puolestaan edes oleta, että edes joskus olisi täytynyt olla "täydellinen" maailma, varsinkaan jonkun ihmisen subjektiivisen kokemuksen ja arvotuksen mukaan.

Tekstin loppuosa (ehkä arviolta lähes tulkoon 3/4 koko tekstin mitasta) sitten yrittää kertoilla asioista, jotka Martinin subjektiivisen mielipiteen mukaan ovat merkkejä siitä, että elämän sisältämä suunnittelu/suunnitelma on huonoa/ei häntä miellyttävää.

Ongelma vain oli se, ettei intelligent design edes edellytä Bruce Martinin subjektiivisten näkemysten toteutumista. Hän keksii itse, mitä hänestä älykkään suunnitelman pitäisi sisältää, yrittää rakentaa siitä olkinuken ja hyökkää sitten intelligent designin sijasta sitä vastaan.

Intelligent design

Mitä se on?

Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy.

ISCIDin luonnontieteen ja filosofian sanakirja (21.9.05) vastaa:
Intelligent design on teoria, jonka mukaan määrättyjä elämän rakenteita ei kyetä selittämään pelkillä sokeilla luonnon voimilla, vaan ne vaativat myös älykkään toimijan todelliseksi selityksekseen. Älykäs design tulee erottaa näennäisestä ja optimaalisesta suunnittelusta. Näennäinen suunnittelu näyttää suunnitellulta, vaikka ei sitä ole. Optimaalinen design on täydellistä designiä. Adjektiivi "älykäs" design (suunnittelu/suunnitelma) sanan edessä korostaa, että kysymyksessä oleva design on todellista [suunnittelua], mutta ei tee oletusta optimaalisesta suunnittelusta.

Discovery-instituutin kotisivulla lukee:
Tieteellinen teoria älykkäästä designistä pitää sisällään, että eräät maailmankaikkeuden ja elävien kohteiden piirteet ovat parhaiten selitettävissä älykkäällä syyllä, ei ohjaamattomalla prosessilla, kuten luonnonvalinnalla.

Intelligent designin tukijat, kuten
Mark Hartwig ARN:sta,
Michael Behe,
Jay W. Richards tai
Phillip Johnson vastaavat eri tavalla, kuin "kriitikot".

(Vrt. Intelligent Design-sanaparin merkitystä esim. tekstiin "Ei älykäs eikä suunnitelma" (jossa kirjoittaja käyttää Intelligent Design-sanaparia merkityksessä ID = täydellistä suunnittelua; vaikka mm. ensimmäisen lainaamani määritelmässä jopa erikseen mainittiin, että "älykäs suunnittelu" tulee erottaa "optimaalisesta designistä".)

"Mike Gene" taas vastaa hieman eri tavalla jne.

Palaan aiheeseen myöhemmin.