ID ja URA

Monet älykkään suunnittelun idean vastustajat esittävät älykkään suunnittelun olevan eräänlaisen uskonnon. Mutta mitä siitä sitten seuraa, jos älykäs suunnittelu on todella uskontoa?

Lain mukaan ihmisillä tulee olla uskonnon- ja omantunnonvapaus. Ketään ei siis saa lain mukaan syrjiä hänen vakaumuksensa perusteella.

Jos ID todella on uskontoa, on lain vastaista estää jonkun älykästä suunnittelua tukevan urakehitys hänen ID-myönteisen kantansa johdosta.

Kysymys älykkäästä suunnittelusta ja urakehityksestä nousi esiin, kun ID-myönteiseltä pro-elämä-filosofi ja lakitieteilijä professori Francis Beckwithiltä evättiin professorin virka yliopistossaan Yhdysvalloissa huolimatta siitä, että hän oli ilmeisesti tehnyt alallaan jonkinasteisen julkaisuennätyksen. Eväämisen varsinaista syytä ei ole tiedossani. ID-myönteisyyden on arveltu olleen eräs vaikuttava syy, mutta se ei mahdollisesti ole kuitenkaan ollut keskeisin. Beckwithin konservatiivisuuskaan ei ole ilmeisesti kaikkien mieleen. No, virallista syytä kun en tiedä, niin enpä siitä enempiä spekuloi.

Beckwithin professorin viran evääminen kuitenkin johti erääseen mielenkiintoiseen tapahtumaan. Biologi PZ Myers, joka tunnetaan myös ateisminsa voimakkaasta esiintuomisesta, kertoi nimittäin että hän itse äänestäisi kaikkia ID:tä (luonnon)tieteenä pitäviä vastaan omassa yliopistossaan professorin viroista päätettäessä.

Myers kirjoittaa myös:

Beckwith may be a nice fellow with a commendable publication record, but when it gets right down to it, his untenable position on intelligent design puts him smack in the middle of the tinfoil hat brigade. And that position on ID is a focus of many of his publications, so it is certainly a legitimate criterion for judging him.

Myersin mukaan siis ID-myönteisen pro-elämä filosofi Francis Beckwithin ID-positio on riittävä syy tämän "tuomitsemiseen" uraputken katkaisemalla, koska Beckwith on tuonut ID-myönteisiä näkemyksiä esiin julkaisuissaan.

Joku toinen voisi pitää tällaista urakehityksen katkaisuperustetta laittomana. Urakehityksen pysäyttämistä filosofilta tuolla tavoin voisi joku pitää myös vaikkapa akateemisen vapauden ja ajattelun kieltämisenä.


*****



Siteeraan lopuksi hieman Suomen lakia uskonnon, vakaumuksen ja mielipiteen syrjinnän kielloista.

Esim. Suomen perustuslaki sanoo:

">Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Yhdenvertaisuuslaissa (20.1.2004/21) puolestaan sanotaan:

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa.

2 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:

1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;

2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;

3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka

4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista.

6 §
Syrjinnän kielto

Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).

Syrjinnällä tarkoitetaan:

1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);

2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);

3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);

4) ohjetta tai käskyä syrjiä.

7 §
Menettely, jota ei pidetä syrjintänä

Tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä ei pidetä:

1) yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä;

2) sellaista 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syrjintäperusteeseen liittyvää erilaista kohtelua, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus;

3) ikään perustuvaa erilaista kohtelua silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen taikka työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.

Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista.