sunnuntaina, elokuuta 27, 2006

Mikä kelpaisi evidenssiksi suunnittelusta sinulle?


Mitä SINÄ hyväksyisit empiiriseksi todisteeksi ID:stä?

(vai oletatko maailman olevan oletusarvoisesti “ei älykästä suunnittelua omaavan”, ja siten oman näkemyksesi oikeaksi edellyttämättä (mitään) empiiristä näyttöä kantasi puolesta?)


*****

Yllä olevaa kysymystä olen tullut esittäneeksi useille ihmisille (varioiden kysymyksen sanamuotoja), ja saanut kysymyksiin monenkirjavia vastauksia.

Ehkä yleisin vastaus internet-keskusteluissa lienee jonkinlainen suunnittelija-keskeinen vastaus: eli esitetään vaikkapa ensin vaatimus suorasta havainnosta suunnittelijasta. Tämän jälkeen saatetaan edellyttää suunnittelijan tuomista vielä tutkimuskohteeksi, jotta jotenkin tarkemmin määrittelemättömällä tavalla saadaan selville, onko juuri tämä suunnittelija ollut syypää vaikkapa elämän syntyyn Maassa.

Toinen yleinen vastaus on, että pitäisi esittää joko mahdottomuustodistus tai jotain, jota teoria B ei kykene mitenkään selittämään. Tässä vastaustyypissä edellytetään siis teorian B evidenssiksi, että jokin muu teoria (A) kumotaan (täysin). Eli esim. saatetaan esittää vaatimus siitä, että tulisi osoittaa elämän synnyn olevan Maan päällä ilman älyllistä vaikutusta mahdotonta.

Monet henkilöt esittävät vaatimuksen sekä 1) että 2) vaatimuksen täyttymisestä. Mutta näin ei ole aina. Esimerkiksi Luc F. A. Arnoldin vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa (The Astrophysical Journal 627, 534-539) oletettiin, että suunnittelua voitaisiin havaita ilman suoraa havaintoa suunnittelijasta. Arnold teki oletuksia siitä, miten hän arveli Maan ulkopuolella mahdollisesti elävien älyllisten olentojen toimivan: ja oletti sitten sen pohjalta, että millaisia asioita voisi etsiä tällaisen sivilisaation tekemänä signeerauksena. Arnoldin päämääränä ei siis ollut suunnittelijan etsiminen, vaan suunnitellun kohteen etsiminen (ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös löytäminen). Päätelmä suunnittelusta voitaisiin hänen mallissaan tehdä siten löydetyn teknologian perusteella, siis myös ilman suoraa havaintoa itse suunnittelijasta/suunnittelijoista. Voidaan kai ajatella, että päätelmä suunnittelusta tehdään hänen mallissaan periaatteessa nojaten oletuksiin siitä, mitä "ei-älykkäät/tarkoituksettomat" syyt eivät nykytiedon mukaan tapaa saada aikaan. New Scientist-lehdessä Arnoldin uudenlaisesta SETI- (Search for Extraterrestrial Intelligence) menetelmästä käytettiin SETI-nimen rinnalla myös lyhennettä SETT (Search For Extraterrestrial Technology).

Kolmantena kohtana voisikin mainita, että välillä evidenssiksi pyydetään positiivista evidenssiä suunnittelusta suunnittellun kohteen välityksellä. Siis esimerkiksi jonkinlaisia "suunnittelusignaaleja" (jotka päätellään sellaisiksi esim. ihmisen tekemää suunnittelua muistuttavuutensa johdosta).

Ps. ID&Evidenssi-asiasta enemmän kiinnostuneille linkkivinkki:
Mike Gene:
Evidence for Intelligent Design: From the Perspective of the ID Critic



*****

Olen miettinyt myös alussa olleen kysymyksen kääntämistä, ja sen seurauksia:
siis pohtinut mm. sitä, millaiset havainnot voisivat aiheuttaa sellaisen seurauksen, että itselleni ei olisi (enää) riittäviä perusteita argumentoida millään tavoin suunnitteluajatuksen puolesta.

Jätän omat ajatelmani näiden kysymysten vastauksista ainakin toistaiseksi ääneen lausumattomiksi, mutta kuuntelen mielelläni blogini lukijoiden näkemyksiä evidenssi-asiasta...

Eli ajatuksia saa tähän alle nyt sitten esittää.

1 kommentti:

Faidros kirjoitti...

Minulle kelpaisi empiiriseksi todisteeksi ID:stä lähinnä suunnittelijakeskeiset todisteet. Tämä tarkoittaisi sitä, että meillä olisi tietoa ja havaintoja suunnittelijan/suunnittelijoiden olemassolosta sekä hänen/heidän/sen motiiveistaan ja toimintatavoistaan. Näiden lisänä voisi olla jonkun luotettavan dokumentin(esim. historiankirjoitus tai videofilmi) kuvaus suunnitteluun liittyvistä asioista -- jopa itse suunnitteluprosessista tai tapahtumasta. Tämän kaltaisten tietojen pohjalta voitaisiin mielestäni todeta luotettavasti objekteja suunnittelluiksi. Tämä lähestymistapa on arkipäivää mm. oikeuslääketieteessä ja arkeologiassa.