Kotimaa & evoluutio

Viime Kotimaa-lehdessä (1.9.2006) oli Johannes Ijäksen ja Anna-Kaisa Pitkäsen kirjoittamat artikkelit, joissa käsiteltiin suomalaisten uskoa evoluutioon.

Kotimaa-lehden toimittajat väittivät tuloksista mm. seuraavaa:

"Tuloksessa silmiinpistävää on ero muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi Ruotsissa, Islannissa ja Tanskassa evoluutioteorian perusväitteen kielsi kymmenisen prosenttia vastanneista. Totena väitettä piti yli 80 prosenttia.
Suomen lukemat ylittyivät enimmäkseen entisen itäblokin maissa."

Tarkalleen ottaen tutkimuksesta (pdf-tiedoston sivu 220) selviää, että Ruotsissa kyseistä väitteen kielsi 13 % (ja totena piti 82%), Islannissa 7%/85% ja Tansakssa lukemat olivat 13/83%. Suomi luvuillaan 27%/66% oli tutkimuksessa tämän kysymyksen suhteen keskiverto Eurooppalainen valtio. Se, miksi Kotimaa-lehden toimitus jätti yhden pohjoismaista, eli Norjan kokonaan erikseen mainitsematta, ihmetyttää hieman. Kyseinen maa sai nimittäin Suomea muista pohjoismaista lähinnä olevat lukemat 18%/74%.

Suomen keskivertoisuus tämän kysymyksen kohdalla Euroopassa ilmenee tuloksista kertovasta kuvasta, jonka liitin tähän blogaukseen näkyviin. Maita, joissa kysymykseen annettiin Suomea vähemmän myönteisiä vastauksia olivat: Tsekki, Viro, Portugali, Malta, Sveitsi, Slovakia, Puola, Itävalta, Kroatia, Romania, Kreikka, Bulgaria, Liettua, Latvia, Kypros, Turkki sekä Eurobarometrin ulkopuolelta poimittu USA

Toisin, kuin Kotimaa-lehden toimittajat väittivät, tutkimuksessa ei selvitetty sitä, kuinka moni väitteen kieltäjistä uskoo "kreationismiin". Väite itsessään kuului englanniksi näin: "Human beings, as we know them today, developed from earlier species of animals.". Suomeksi väite kuuluu suunnilleen siten, että "ihmiset sellaisena kuin me ne tunnemme kehittyivät aiemmista eläinlajeista." Kotimaa-lehden toimitus kutsui tätä väittämää nimellä "evoluutioteorian perusväittämä".

Onko kysymys siitä, ovatko ihmiset kehittyneet jostakin, tieteellinen kysymys? Ei välttämättä. Ensin pitää nimittäin määritellä, mitä tarkoittaa sana "ihminen". Biologit tarkoittavat sanalla "ihminen" nimittäin varsin eri asiaa, kuin esim. teologit, ja muut ihmiset. Hiljattain pohdin katolisen kirkon esittämiä näkökantoja asiaan. Tulin siihen spekulatiiviseen johtopäätökseen, että katolisen kirkon näkemys asiasta on, että ihminen ei ole polveutunut eläimistä. Perustelu kannalle on ainakin se, että hengellinen sielu ei ole perinnöllinen eikä "kehittyvä" ominaisuus: ihmisyys puolestaan alkaa silloin, kun ihmisessä on hengellinen sielu. Siten ei ole (nyt eikä aiemminkaan ollut) olemassa "puoli-ihmisiä" tai muita "lähes ihmisiä": joko olento on ihminen, tai sitten se ei ole ihminen. Ihmisen eläimistä erottava tekijä on hengellisen sielun olemassaolo. Ihminen ei ole siten (käsittääkseni) ainakaan katolisen kirkon näkemyksen mukaan kehittynyt eläimistä. Samansuuntaisia näkemyksiä on ymmärtääkseni muillakin kirkkokunnilla.

Kuitenkin Mikael Fortelius lausuu samaisen lehden haastattelemana näin:

"On kummallista, että sama inttäminen jatkuu, vaikka pääosapuolet ovat sopineet asian jo ajat sitten."

En tiedä, mitä jokin "pääosapuolten" sopimus käytännössä edes merkitsisi: ihmiset uskovat mitä tahtovat, eivätkä välttämättä paljoakaan seuraa esim. jonkin kirkon "virallista" kantaa (jota ei tapaa edes löytää mistään. Itse ainakaan en ole löytänyt vielä etsinnöistäni huolimatta Suomen evankelisluterilaisen kirkon virallista kantaa siihen, millaisten evoluutioteorioiden se katsoo olevan yhteensopivia kristillisen uskon kanssa, ja millaisten ei.)Kuitenkaan - ihmisen "kehittymisestä" eläimistä ei tietääkseni ole mikään kristillinen kirkkokunta Suomessa tehnyt edes "sopimusta".

Fortelius lausuu muutakin mielenkiintoista:

"Oppilaalle voi olla vaikeaa ymmärtää, että näennäisesti ristiriitaiset käsitykset ovat yhtä aikaa voimassa. He eivät ehkä hahmota, että tieteelliset ja uskonnolliset totuudet ovat eri asioita."

Ero näytti olevan Suomen evankelisluterilaisen kirkon internetsivuston sanakirjan mukaan se, että "luomisusko" on "kokonaisvaltainen" tulkinta. Sana "kokonaisvaltainen" tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että tulkinta koskee kaikkea asiaan olennaisesti liittyvää. Mutta "kokonaisvaltainen" ei viittaa siihen, että "näennäisesti ristiriitaiset käsitykset" olisivat "yhtä aikaa voimassa". "Kokonaisvaltainen" tulkinta tarkoittanee sitä, että toista näkemystä katsotaan kokonaisvaltaisen näkemyksen "läpi".

Fortelius esittää, että tieteelliset ja uskonnolliset "totuudet" ovat eri asioita. Mutta millä tavalla ne "totuudet" ovat eri asioita? Eräs ero lienee siinä, että monet tieteelliset totuudet ovat voimassa vain tietyillä oletuksilla. Jos oletukset eivät pidä paikkaansa, "tieteellinen totuuskaan" ei pidä paikkaansa. "Tieteellinen totuus" on siten yleensä ehdollinen. Eräs luonnontieteissä usein käytetyistä oletuksista on se, että Jumalaa ei tarvita selitykseksi tapahtumille universumissamme. Jos Jumala on vastuussa (ainakin joistain) tapahtumista maailmankaikkeudessamme, tällöin tällainen tutkimus ei johda kohti aitoa totuutta. Uskonnollisen totuuden - toisin kuin "tieteellisten totuuksien" - usein tulkitaankin olevan "oikeastikin" varmuudella totta. Ainakin siinä mielessä "tieteellisten totuuksien" ja "uskonnollisten totuuksien" kohdalla kyse lienee erilaisista "totuuksista".

Ainakin yksi mielenkiintoinen kommentti Kotimaa-lehden artikkeleista kuitenkin vielä löytyy: teologisen etiikan ja sosiaalietiikan yliopistonlehtori Suvielise Nurmi nimittäin kertoo näin:

"Ainakaan peruskirkollinen opetus ei ole ollut evoluutioteorian vastaista. Ei Suomessa ole koulutettu sellaisia pappejakaan, jotka olisivat halunneet keseenalaistaa evoluutioteorian lähtökohtaa."

Ensimmäinen kysymys, joka itselleni tuli kohdan luettuani oli: mitä Nurmi tarkoittaa "evoluutioteorian lähtökohdalla"? Filosofista naturalismia? Toinen kysymys, joka heräsi, oli että pitääkö Nurmen väite paikkaansa. Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on selkeästikin: ei pidä. Teologisen tiedekunnan pääsykokeissa ei ole tietääkseni valintakriteerinä koskaan ollut haluttomuus kyseenalaistaa "evoluutioteorian lähtökohtia". Papiksi on siten päässyt ainakin tähän asti kouluttautumaan myös ne, jotka ovat olleet halukkaita kyseenalaistamaan "evoluutioteorian lähtökohdan". "Peruskirkollisen" opetuksen sisältö puolestaan riippuu ilmeisesti paljon seurakunnasta - ja opettajasta.

Kotimaa-lehden artikkelissa ihmetytti hieman se, että haastateltavina oli useita tutkijoita, mutta näiden joukossa ei kuitenkaan ollut yhtään varsinaista "peruskirkollisen" opetuksen tuntijaa, tai kirkon johtohenkilöä. Evoluutiopaleontologi oli laitettu kertomaan tieteellisten ja uskonnollisten "totuuksien" eroavaisuudesta, ja etiikan yliopisto-opettaja puolestaan kirkon opetuksesta. Lisäksi oli haastateltu Kirkon tutkimuskeskuksen johtajaa tutkimuksesta, jota hän ei edes tarkemmin tuntenut , opetusneuvos Antti Vannetta sekä kahta herätysiikkeissä vaikuttavaa henkilöä.

Mielenkiintoista olisi, jos Kotimaa-lehti jatkossa tekisi artikkelin, jossa pyrkisi selvittämään sitä, minkälaiset evoluutiotulkinnat eivät ole ainakaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon kannan mukaan yhteensopivia kristillisen uskon kanssa. "Evoluutioteoriaan" uskomisen "yhteensopivuuttahan" kristillisen uskon kanssa on julistettu jo pitkään. Kysymystä siitä, millaiset evoluutiotulkinnat tällaisia yhteensopivia ovat, ja millaiset eivät, ei ole käsittääkseni Suomessa kuitenkaan koskaan julkisesti käsitelty.