Neodarwinismin ja ateismin suhteesta, osa 2

"Thomas B" vastasi edelliseen blogaukseeni liittyviin kysymyksiin, joihin olin kommentoinut hänen blogissaan, seuraavasti:

Minusta on kuitenkin aivan selvää, että nämä oheiset kaksi lausuntoa eivät vielä sinällään osoita mitään - ne eivät todista, että neodarwinismin ja ateismin välillä olisi jokin loogisesti pätevä suhde.

Lainausten tarkoitus oli osoittaa se, mitä sanoin niitä siteeratessani:

"sitaattien tarkoitus oli kertoa siitä, että on ihmisiä, jotka näkevät evoluutioteorian olevan varsin keskeisesti kosketuksessa ateismin kanssa."

Tuon osoittamisen sitaattini toteuttivat.

Sitaattien tarkoitus ei ollut osoittaa, että neodarwinismista ateismiin päädyttäisiin välttämättömästi rationaalisen pakon seurauksena. Sellaista "pakko"-siltaa ei tunnu olevan myöskään älykkään suunnitelman idean ja teismin välillä. Älykkään suunnitelman idealla onkin myös ei-teistisiä tukijoita.

Otan seuraavassa työkalukseni jjmarkan esiin tuoman tavan, jossa määritellään ateismi suhteessa johonkin. Lainaus häneltä, jonka tarkoitus on selventää sitä, mitä ateismi suhteessa J[/j]umalaan "A" merkitsee:

Muslimit eivät usko Raamatun ilmoittamaan kolmiyhteiseen Jumalaan, joten he ovat ateisteja tämän Jumalan suhteen, mutta eivät tietenkään kaikkien mahdollisten jumalien. Minä taas olen ateisti Allahin suhteen, samoin kuin hindulaisuuden tuhansien jumalien suhteen. (Ei tässä ole mitään merkillistä. Itse asiassa alkukristittyjä vainottiin juuri ateismin vuoksi; he kun kielsivät kaikki muut jumalat paitsi omansa!)

Nyt kohtaan "A" voidaan liittää erilaisia ominaisuuksia, ja käsitteen "ateismi suhteessa" kohteeseen avulla voidaan tarkastella erilaisten uskojen keskinäisiä yhteyksiä.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa neodarwinilainen evoluutiotulkinta (elämän iällä vaikkapa yli 3,5 miljardia), ja tutkitaan sen suhdetta vaikkapa "A":han, joka määritellään: "A= Jumala, joka on kaikkivaltias ja luonut Maahan elämän alle 10 000 vuotta sitten". Määritellään, että: jos uskoo "A":n olevan totta, on teisti tällaisen Jumalan suhteen. Jos ei usko "A":n olevan totta, on puolestaan ateisti tällaisen Jumalan suhteen. Sitten esitetään kysymys: sopivatko tällainen neodarwinilainen tulkinta ja "A" yhteen? Yleinen tulkinta on, että "ei".

Vastaavalla tavalla voi pohtia monien muidenkin näkemysten keskinäistä suhdetta. Jos otettaisiin toiseksi vertailukohdaksi "aidosti tieteellinen evoluutioteoria" (mitä se sitten lieneekin, ja huomiomatta niiden todellista lukumäärää, joka poikennee ykkösestä), ja sitten käytäisiin läpi, mitä voidaan jättää kohtaan "A", siten että ne ovat yhteensopivia keskenään, nähtäisiin, millä tavalla nämä näkemykset korreloivat tarkemmin ottaen toistensa kanssa. Samalla kävisi selväksi, millaisia teismin variaatioita pidetään yhteensopivina neodarwinismin (sitäkin tosin taitaa olla monenlaista lajia) kanssa.

Näkemysten suhteita voidaan (tosiaan) tarkastella myös korrelaatioiden valossa. Ilmeisestikin usko neodarwinismin totuuttavastaavuuteen omaa korrelaatiota ateismin kanssa. On kuitenkin vaikea sanoa, onko kyseessä missä määrin syy vai seuraus: ja jos, niin kummasta vaiko jostain muusta, kolmannesta tms. tekijästä.

Palatakseni Dennettin antamassani linkissä sanomaan:
"...we should also acknowledge that evolutionary biology does conflict with the idea of a divine creator..."
("...meidän tulisi tunnustaa että evoluutiobiologia on ristiriidassa jumalallisen luojan idean kanssa...") Tarkasteltaessa asiaa "ateisti suhteessa johonkin"-periaatteella, voidaan todeta, että Dennett näkee evoluutiobiologian johtavan ateismiin mm. perinteisen kristinuskon uskontunnusten mukaisen Jumalan suhteen (mikäli uskontunnustukset lukee todellisuutta vastaavina, uskonnoliset kielipeli-tulkinnat jne. ovat eri asia).

"Thomas B" kirjoittaa:

Olen karkeasti ottaen sitä mieltä, että ns. darwinistinen vallankumous oli osaltaan sekä biologinen että ideologinen, sillä kumpikaan ei olisi voinut syntyä ilman toista. Kysymys kuitenkin siitä, että miten ateismin motivaatio liittyy tähän, on jotain aivan muuta. Tietysti olen valmis myöntämään sen, että evoluutioteoria täytti omalta osaltaan valtaisan biologista maailmaa koskevan tiedollisen aukon, joka liittyi ilmiöiden alkuperää ja mekanismeja koskeviin kysymyksiin, mutta olen kuitenkin valmis väittämään, että jo ennen Darwinia oli olemassa mielekkäitä syitä olla ateisti.

Ajatus evoluutiosta ei ollut Charles Darwinin keksintö. (Mitä et väittänytkään.) Ideaa esittivät mm. jo antiikin filosofit aikoinaan. Charles Darwinkin hyödynsi mm. 15 vuotta ennen hänen tunnettua Lajien synty-kirjaansa ilmestyneen, liikemies Robert Chambersin kirjan "Vestiges of the Natural History of Creation" (1844) ajatuksia.
Michael Rusen sanoin: "Evolution, in Chambers’s hands, was an idea of the same ilk, for the facts were secondary to the primacy of the ideology. Evolution, like phrenology, was a vehicle for pushing doctrines of progress."

Voidaan perustellusti esittää, että (Rusen terminologiaa käyttäen) evoluutiobiologia syntyi pseudotieteestä. Voisi esittää oikeastaan, että "vallankumous" (josta kirjoitit) lähti liikkeelle ensin ideologiselta perustalta, ja vasta myöhemmin siihen liittyi enenevässä määrin "biologinen vallankumous".