"Muinainen ihmelaite oli varhainen tietokone"

Muinainen ihmelaite oli varhainen tietokone
YLE, julkaistu 29.11.2006, klo 21.31

Merenpohjassa 2 100 vuotta maannut muinaisesine on osoittautunut monimutkaiseksi tietokoneeksi, joka pystyi muun muassa ennustamaan tarkasti taivaankappaleiden liikkeet. Ihmiskunnan ei tiedetä kyenneen rakentamaan mitään yhtä mutkikasta seuraava"an tuhanteen vuoteen.

Uusimmissa tutkimuksissa brittiläis-kreikkalais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on käyttänyt nykyaikaisinta kerroskuvausta. Esiin tuli muun muassa kaiverruksia, joita ei ollut voitu havaita aiemmissa tutkimuksissa, kertoo tiedelehti Naturen tuore numero.

Kymmeniksi kappaleiksi hajonnut messinkiesine löydettiin Kreikan rannikolta roomalaisen laivan hylystä runsaat sata vuotta sitten. Löytöpaikan mukaan kiekolle annettiin nimeksi Antikytheran mekanismi.

Löytö unohtui pitkäksi aikaa, mutta kun sitä viimein alettiin tutkia, kappaleet havaittiin 29 taidokkaaksi hammasrattaaksi. Ne sopivat saumattomasti yhteen, mutta tutkijat eivät voineet käsittää niiden käyttötarkoitusta.

Brittitutkija Derek de Solla Price päätteli 1970-luvulla, että rattaita oli täytynyt olla alkujaan 31. Sellaisella esineellä voitiin ällistyttävästi yhdistää aurinkovuosi kuun 19 vuotta kestävään sykliin.

Uusimmissa tutkimuksissa tultiin walesilaisen Cardiffin yliopiston astronomin Mike Edmundsin johdolla siihen tulokseen, hammasrattaiden alkuperäinen määrä oli 37. Puurasiassa olleessa laitteessa oli kellon tapainen taulu sekä edessä että takana. Se oli 365-päiväinen kalenteri, joka tiesi kertoa myös karkausvuoden joka neljäs vuosi.

Laite laski jopa Kuun radan elliptisyyden

Laite ei laskenut aikaa vain babylonialaisten tuntemalla tavalla, vaan tunsi myös Kuun 19-vuotisen metonisen syklin ja kykeni ennustamaan auringon- ja kuunpimennykset. Oletettavasti siitä oli hyötyä uskonnollisista syistä, sillä pimennyksiä pidettiin voimakkaina ennusmerkkeinä.

Laitteella voitiin laskea yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja. Samalla se oli tähtialmanakka, joka kertoi kreikkalaisten tärkeimpien tähtikuvioiden nousun ja laskun ja saattoi jopa osoittaa planeettojen aseman.

Kaikkein yllättyneimpiä tutkijat ovat kuitenkin laitteen kyvystä vastata kysymykseen, joka sai Sir Isaac Newtonin pään särkemään vielä 1 600 vuotta myöhemmin: Miksi Kuu näyttää joskus lisäävään kulkuvauhtiaan? Syynä on radan elliptisyys.

Nykytutkijat uumoilevat, että Antikytheran mekanismin syntyaikoihin elänyt kuuluisa tähtitieteilijä ja matemaatikko Hipparchos Nikealainen saattoi olla suunnittelemassa laitetta. Olettamukselle antavat tukea laitteen ohessa laivanhylystä löydetyt ruukut ja koliokot, jotka olivat peräisin Hipparchosin kotisaarelta Rhodoksesta.

AFP, Reuters