Argumentti tietämättömyydestä

******************
Huom: Tämä teksti on vasta alustava luonnos
******************

Argumentti tietämättömyydestä, tiedon puutteesta tai miten sen suomeksi haluaakin ilmaista (kutsutaan joskus myös vieraskielisillä nimillä, kuten argumentum ad ignorantiam, argument from ignorance) luokitellaan usein argumentoinnin virheiden joukkoon. Sellainen se ei kuitenkaan aina ole: argumentin tietämättömyydestä esittäminen voi olla joskus myös oikeutettu ja perusteltu ratkaisu.

Mitä sitten "argumentti tietämättömyydestä" tarkoittaa?

Argumentti tietämättömyydestä tarkoittaa nimensä mukaisesti vetoamista tiedon puutteeseen tai tietämättömyyteen jostain asiasta/asioista.

Ajatuksena tällaisessa argumentissa on usein, että siitä mikäli jotain (asiaa A) ei tiedetä, vedetään johtopäätös, ettei kyseinen näkemys voi olla tiedollisesti oikeutettu tai "totta". Usein argumenttiin liitetään kuitenkin vielä ajatus, että siitä, että asiaa A ei tiedetä, seuraisi se, että näkökanta B on totta. Tai että tällöin B olisi ainakin todennäköisemmin totta, kuin tilanteessa jossa asia A tiedetään. Tämän tyyppinen argumentointi saattaa muodostaa argumentaatiovirheen, mikäli vaihtoehdot A ja B eivät ole tiedollisesti kytköksissä toisiinsa. Jos ne taasen ovat tiedollisesti kytköksissä esitetyllä tavalla, kyse ei ole argumentaatiovirheestä.

Esimerkiksi argumentaatiovirheen sisältävä "argumentti tietämättömyydestä" voisi kuulua seuraavasti:

"Vaihtoehto A pitää paikkansa, koska et ole kyennyt osoittamaan, että A olisi mahdoton."

Virhe on seuraavanlainen:
siitä, että jokin ei ole mahdoton, ei vielä deduktiivisesti seuraa, että kyseinen asiantila olisi kuitenkaan totta. Eli siis: siitä

Argumentti tiedon puutteesta ei kuitenkaan aina ole vain argumentointivirhe: sellaiselle argumentointi voi näet joskus olla perusteltua. Esimerkiksi professori Jokela säteilyturvakeskuksesta esittää nähdäkseni tällaisen argumentin tietämättömyydestä vuoden 2001 Tieteessä Tapahtuu-lehdessä:

"Elintapojen muutosten lisäksi muita syitä syöpien lisääntymiselle ei tiedetä."

On myös mahdollista, että asiantilaa A arvioitaessa tullaan johtopäätökseen, että tapahtuman A todennäköisyyden katsotaan riippuvan asian, tai asiantilojen joukon B tietämisestä. Saatu todennäköisyys tapahtumalla on tällöin eri tilanteessa, jossa jotain ei tiedetä, verrattuna siihen tilanteeseen jossa asiasta tiedettäisiin.

Otetaan esimerkki.

On ilmeisesti epätodennäköistä, että ihminen tulisi sattumalta valinneeksi aamulla päälleen juuri kaupan myyjän näköisen puvun: paitaa, kenkiä, housuja ja jopa vyötä myöten. Mutta huomattavasti epätodennäköisempää on vielä se, että kauppaan astuisi samanaikaisesti kymmeniä sattumalta myyjän puvun päälleen laittaneita ihmisiä. Selitys sille, että odottaa tyttö/poikaystävää on yleensä uskottavan kuuloinen selitys paikalleen seisomiselle myymälässä. Mutta jos (väitteestä riippumatta) seisoskelee myymälässä myyjän puvun näköinen puku päällä, ja jos tällaisia seisoskelijoita on iso lauma, voi tämä tieto muuttaa alkuperäisen väitteen uskottavuutta. Väitteen uskottavuus voi siis riippua myös asiaan liittyvistä tiedoista. Ainakin sellaisen kuvan saa Best Buy-myymälän tapahtumista.

Tapauksessa näyttelijät esittivät argumentin tietämättömyydestä, esittäen olevansa tietämättömiä toisistaan. He antoivat siten ymmärtää, että kaikkien saapuminen paikalle myyjien asun kaltaisessa asussa olisi ollut vain yhteensattuma. Argumentin voisi esittää ehkä muodossa: "et ole osoittanut, että asumme ja samanaikainen läsnäolomme ei ole sattumaa, joten ensinnäkin se voi olla yhteensattuma, ja sitä tulee myös pitää yhteensattumana, ellet esitä vastakkaista tietoa".

Onko kyseessä argumentaatiovirhe? Best Buy-myymälä-tapauksessa tapaus oli järjestetty, ja näiden näyttelijöiden väitteet eivät siten pitäneet paikkaansa. Mutta entä jos todella kävisi tilanne, jossa myymälään astuu lauma ihmisiä toisistaan tietämättä, vahingossa myyjän puvun kaltainen asu päällään? Jos he väittäisivät olevansa syyttömiä yhteensattumaan, ellei toisin todisteta, olisiko tällöin kyse argumentaatiovirheestä?

Ilmeisesti ei. Tällöinkin argumentin tietämättömyydestä katsottaisiin ilmeisesti olevan oikeutetun.

Länsimaiseen oikeustajuunkin on juurtunut ajatus:
"Syytön, kunnes toisin todistetaan"

Oikeutta käytäessä ihminen on siis periaatteessa syytön, kunnes toisin todistetaan. Ajatus voidaan kirjoittaa myös muodossa: "Syytön, ellei esitetä tietoa siitä, että henkilö on syyllinen"
Kyse on vetoamisesta tietämättömyyteen, eli periaatteessa myös argumentista tiedon puutteesta (argument from ignorance). Silti kyse ei ole argumentaatiovirheestä.