Teknologinen evoluutio: Dembskin järjestämä kilpailu

Kilpailun kuvaus ja säännöt on tässä.
(En käännä niitä, sillä vastaustenkin tulee ilmeisesti olla englanniksi...)

Biological evolution is supposed to describe a gradual process that can produce marvelous adapations from simple precursors (e.g., the mammalian eye from a light-sensitive spot). But what about technological evolution? In the history of human technology, what is the longest chain of gradual changes that transforms one system into another.

I’m not talking about hypothetical histories in which it is imagined how some final piece of technology might gradually have evolved from simpler precursors (for such a bogus hypothetical history, consider John H. McDonald’s evolving mousetrap: go here — McDonald is responding to Behe’s use of the mousetrap as an example of irreducible complexity).

I’m talking about an actual history of invention in which an initial technology does A, and then a small change allows it to do B, after which a further small change allows it to do C, after which co-opting an existing system (without extensive modification) allows it to do D, etc. The evolution of a motorcycle from a motor and a bicycle is not a good example in this regard because the motor and bicycle require extensive design-work to adapt them to each other.

Thus, I’m looking for

1. An actual case study from the history of human invention.
2. At least five steps in the specific case of technological evolution being proposed.
3. Each of the steps must be gradual in the sense that no extensive change of the immediately succeeding system(s) was required (in the case of co-option, no extensive retooling or adaptation of parts was required).
4. At least five contestants.
5. Example of technological evolution must be submitted as comment to this blog entry by December 1, 2005. (Note that a simple link to another webpage is sufficient.)

If these conditions are satisfied, I’ll award a prize of not less than $100 and not more than $1000 (the amount will depend on how interesting I find the winning sequence). Note that I am the sole judge.

Noin kaksi kuukautta on siis vielä aikaa osallistua.

"Evoluution" evoluutio

Tähän tulen rakentamaan tekstin, joka käsittelee käsitteen "evoluutio" historiaa ja nykymerkityksiä. Tulen todennäköisesti muokkaamaan sivua useaan otteeseen. Toistaiseksi aloitan tämän tekstin seuraavasti:

Evoluutiobiologi Ernst Mayr (1997, suom. s. 222) kertoo käsitteen "evoluutio" alkuperästä seuraavaa:
Sanan "evoluutio" toi luonnontieteeseen 1700-luvulla Charles Bonnet, joka tarkoitti sillä preformationismin mukaista yksilönkehitystä[]mutta kehitysbiologia ei enää puhu evoluutiosta yksilönkehityksen yhteydessä.

Hyvärinen ja Fortelius (1988, s. 51) kirjoittavat:
"Sana evoluutio (involuution vastakohta, kierteen aukeaminen) merkitsi alunperin yksilönkehitystä, siis prosessia jonka loppupiste oli tunnettu. Mm. Darwin vältti evoluutio-sanaa, ilmeisesti juuri koska hänen teoriansa ei sisältänyt tunnettua (tai tuntematonta) loppupistettä."


Käsitteen "evoluutio" nykymerkityksiä
(Meyer et al.: "The Meanings of Evolution")
1. Muutokset ajan myötä; luonnonhistoria; tapahtumien järjestys luonnossa.
2. Muutokset alleelifrekvensseissä [tiheyksissä] populaation geenipoolissa [geenivarastossa]
3. Rajattu yhteinen polveutuminen: idea, että erityiset eliöryhmät ovat polveutuneet yhteisestä esi-isästä.
4. Evoluutio mekanismina, joka tuottaa rajattuja muutoksia tai polveutumista muutoksin
5. Yleinen [universaali] yhteinen polveutuminen: ajatus, että kaikki eliöt ovat polveutuneet yhdestä yhteisestä esivanhemmasta.
6. "Sokea Kelloseppä"-teesi: ajatus, että kaikki organismit ovat polveutuneet yhteisistä kantaisistä yksinomaan ohjaamattomilla, älyttömillä, tarkoituksettomilla, materiaalisilla prosesseilla; kuten luonnonvalinnalla, joka toimii sattumanvaraisella muuntelulla ja mutaatioilla. Että luonnonvalinnan mekanismit, satunnainen muuntelu ja mutaatiot, ja mahdollisesti muut naturalistiset mekanismit ovat täysin riittäviä selittämään designin [suunnitelmallisuuden] ilmenemisen elävissä organismeissa.


Lähteet:
Fortelius, M. & Hyvärinen, H. 1988. Yleinen kvartääripaleontologia. Helsingin Yliopisto, Geologian ja paleontologian osasto, Moniste No 8, (118 s).

Mayr, Ernst. 1997. Biologia - Elämän tiede. (Suomentanut Anto Leikola 1999). Art House.

Meyer, Stephen C. & Keas, Michael Newton. 2003. "The Meanings of Evolution". Darwinism, Design, & Public Education, Michigan State University Press

Ihmeellinen intelligent design-maailma

Skepsis ry on julkaissut sivustollaan "Ihmeellinen maailma"-nimisen tekstikokoelman. Se sisältää myös artikkelin nimellä Älykäs suunnitelma

Artikkeli alkaa:

Älykäs suunnitelma on teoria, jonka mukaan luonto ja erityisesti molekyylibiologiset mekanismit ovat niin monimutkaisia, että niiden selittämiseksi täytyy olettaa älykäs suunnittelija. Sattuma tai pienin askelin muuttuva evoluutio ei pysty selittämään mekanismeja, jotka toimivat vain monimutkaisina kokonaisuuksina.

Lähdettä, missä muualla älykäs suunnitelma näin määritettäisiin ei kerrota.
Discovery-instituutti määrittelee intelligent designin seuraavasti:

"The scientific theory of intelligent design holds that certain features of the universe and of living things are best explained by an intelligent cause, not an undirected process such as natural selection."

(Tieteellinen teoria älykkäästä designistä pitää sisällään, että eräät maailmankaikkeuden ja elävien kohteiden piirteet ovat parhaiten selitettävissä älykkäällä syyllä, ei ohjaamattomalla prosessilla, kuten luonnonvalinnalla.)

ISCIDin luonnontieteen ja filosofian sanakirja määrittää sanaparin näin:
"Intelligent design is the theory that the directed organization of living things cannot be accounted for by purely blind natural forces but also requires intelligent agency for its proper explanation. Intelligent design needs to be distinguished from apparent design and optimal design. Apparent design looks designed but actually isn’t. Optimal design is perfect design. The adjective “intelligent” in front of “design” stresses that the design in question is actual, but makes no assumption about the optimality of design."

(Intelligent design on teoria, jonka mukaan määrättyjä elämän rakenteita ei kyetä selittämään pelkillä sokeilla luonnon voimilla, vaan ne vaativat myös älykkään toimijan todelliseksi selityksekseen. Älykäs design tulee erottaa näennäisestä ja optimaalisesta suunnittelusta. Näennäinen suunnittelu näyttää suunnitellulta, vaikka ei sitä ole. Optimaalinen design on täydellistä designiä. Adjektiivi "älykäs" design (suunnittelu/suunnitelma) sanan edessä korostaa, että kysymyksessä oleva design on todellista [suunnittelua], mutta ei tee oletusta optimaalisesta suunnittelusta.)

Määritelmät siis vaihtelevat jossain määrin. "Luonnon monimutkaisuudesta" tai "molekyylibiologisten mekanismien monimutkaisuudesta" ei kuitenkaan kummassakaan yllä olevassa määritelmässä puhuttu.

Skepsis valistaa lukijoitaan:

IDT:n kannattajat itse kuitenkin kieltävät sillä olevan mitään tekemistä uskonnon tai Jumalan kanssa.

Lähde uupuu valitettavasti taaskin, joten väitettä on etenkin intelligent designin suhteen maallikon vaikea tarkistaa. Intelligent designillä voi (muiden teorioiden tavoin) olla myös metafyysisiä seurauksia. Richard Dawkins aikoinaan (kirjassaan Sokea Kelloseppä) totesi, että Darwin teki mahdolliseksi olla "intellectually fulfilled" ateisti. Jos darwinismilla on metafyysisiä seurauksia, kai niitä myös antidarwinismilla voi olla. Sellaisten seurausten mahdollisuutta en tiedä ID:n kannattajien kieltäneen. Odotankin lähdettä Skepsiksen esittämälle väitteelle.

Ihmeellinen maailma esittää mm.:

Älykäs suunnittelija olisi todennäköisemmin [merianturan sijasta] luonut rauskun kaltaisen litteän kalan, jonka silmät sijaitseva kauniin symmetrisesti eri puolilla päätä.

Mitenhän tämän kirjoittanut on todennäköisyyden laskenut?

Jos merianturan epäsymmetrisyys ja silmän reseptorisolujen outo sijainti ovat osa älykästä suunnitelmaa, niin sen tekijä taitaa olla ei-ihan-niin-älykäs suunnittelija. Todennäköisemmin ne ovatkin sokean kellosepän eli myös epätäydellisyyttä tuottavan luonnonvalinnan tulosta, aivan kuten Richard Dawkins on kirjoissaan esittänyt.

Nyt kirjoittaja alkaa horjua alun määritelmästään. Älykäs suunnittelu onkin yhtäkkiä alkanut merkitä "täydellistä suunnittelua", sitä mikä ISCIDin sanakirjan mukaan tuli erottaa intelligent designistä. Ja taas kirjoittaja on harrastanut todennäköisyyslaskua itselleen tuntemattomilla tekijöillä :)
(En enää viitsi edes kysyä, miten hän on laskusta suoriutunut)

Entä miten viisaana voi pitää suunnittelijaa (kuka hän tai se sitten onkaan), joka rakentaa elävien toukkien sisään munivia loispistiäisiä? Urosdelfiinejä, jotka joukolla kidnappaavat ja raiskaavat naaraita? Leijonia, jotka syövät seepraa elävänä?

Hmm. Miten "viisaus" liittyy nyt tähän aiheeseen... ehkäpä kirjoittaja tarkoittaakin suunnittelun moraalista oikeutusta. Ehkäpä suunnittelijan moraalitaju ei ole sama, kuin Ihmeellisen maailman tekstin tuntemattoman kirjoittajan? (näkyvissä ei ollut edes nimimerkkiä). Toinen asia sinänsä on se, että millä perusteella kirjoittaja olettaa kyseisen tapahtumaketjun designerin suunnittelemaksi. Onko se palautumattomasti kompleksinen tms., vai millä perusteella suunnittelupäätelmä kyseisellä kohdalla yritetään tehdä?

IDT:n kannattajien mielestä luonnon epätäydellisyydet johtuvat siitä, että älykäskin suunnittelija voi joutua tinkimään optimaalisuudesta saadakseen kokonaisuuden toimimaan.

Oho! Ja taaskin kirjoittaja kirjoittaa tietävänsä ID:n kannattajien mielipiteen johonkin, (tietysti) ilman lähdettä. Tuo edellä esitetty oli uusi "tieto" jopa minulle. Ilmaisu on vähintäänkin epätarkka. Minkä optimaalisuudesta kirjoittaja edes puhuu, ei selviä. Lähdettä siis odottelen.

Mutta tämä kiistää ainakin älykkään suunnittelijan kaikkivaltiuden, sillä omnipotenttinahan hän voisi tehdä millaisia ratkaisuja tahansa.

Nyt älykkäästä suunnittelijasta on tehty siis jo kaikkivaltias.
Kaiken lisäksi nyt kirjoittaja esittelee varsin merkillistä logiikkaa. Hän väittää alkuvirkkeessä jonkin kiistävän kaikkivaltiuden [mahdollisuuden], mutta jälkimmäinen osa virkettähän toteaakin tämän edellä esitetyn väitteen mahdottomaksi!

Jos kaikkivaltias voi "tehdä millaisia ratkaisuja tahansa", tästä "seuraa", että kaikkivaltias voi tehdä millaisia ratkaisuja tahansa. Siis jopa sellaisia, jotka eivät nimetöntä kirjoittajaa miellytä. Jos vaikkapa luoja on kaikkivaltias, siitä seuraa, että hän voi luoda sellaista, kuin haluaa. Hänellä voisi olla tällöin vaikka mahdollisuus luoda aina parempaa, loputtomasti (kuten Swinburne esim. on esittänyt).
[Tulen täydentämään tätä kohtaa ja perustelujani tässä vielä jossain vaiheessa]

Toinen vastaus epätäydellisyyteen on se, että ylivoimaisen älykkäällä suunnittelijalla voi olla syitä, joita me emme voi käsittää. Tämä muistuttaa hyvin paljon kristillistä selitystä pahan olemassaololle: tutkimattomia ovat Jumalan tiet.

Jokaisella älykkäällä olennolla taitaa olla syitä, joita emme voi käsittää. Itseäänkin on vaikea välillä ymmärtää, saatikka muita. Kirjoittaja ei kuitenkaan taida olla kristillisen teologian pahan ongelman ratkaisuista perillä. Herää kysymys, missä esitetään kristillisenä pahan selityksenä, että "tutkimattomia ovat Jumalan tiet"?

On aivan totta, että intelligent designillä voi olla kytköksiä myös arvomaailmaan. Kyse on mm. siitä, onko maailmalla tekijänoikeuksia tai voiko sillä (tai elämällä) olla tarkoitusta. Esim. ajatus Jumalasta designerinä aiheuttaa omat metafyysiset ja moraaliset seurauksensa. Ajatus Jumalasta designerinä edellyttää kuitenkin uskon askeleen: esim. Jumalaksi ID:tä kun ei voi suoraan osoittaa, sillä ID ei sisällä menetelmää suunnittelijan identiteetin tunnistamiseksi: teoria koskee vain sitä, onko suunnittelua ylipäätään havaittavissa.

Ihmeellisen maailman älykkään suunnitelman tekstistä jäi ikävä maku. Kirjoittaja esitti (ilman lähteitä) kaikenlaista "IDT:kannattajat" ajattelee *sitä sun tätä*-tyyliin. Kaiken lisäksi, nämä väitteet eivät ilmeisesti edes suurelta osin pitäneet paikkaansa. Lisäksi kirjoittajan looginen kömmähdys "kaikkivaltias"-käsitteen yhteydessä huvitti.




[Päivitys: Skepsiksen sivulla lukee, että "Halutessasi voit... antaa palautetta Risto Selinin kirjasta Ihmeellinen maailma, jonka tekstiin tämä sivusto perustuu.". Teksti on siis ainakin osittain ilmeisesti Risto Selinin käsialaa, vaikka alun linkissä tekijää ei kerrotakaan. Olen lähettänyt linkin tästä palautteesta Skepsikselle (samoin kuin aiemin tässä kommentoimistani Skepsiksen sivustolta löytyvistä teksteistä) ohjeiden mukaisesti.
Mikäli joku Skepsiksestä (tai kuka tahansa muukin) haluaa esim. kommentoida palautettani, osoitin yhteydenottotiedoikseni Kommentit-sivun]

Intelligent design ja neitseestä syntyminen

"Skeptikko"-lehden numerossa 1/2005 Uumajan yliopiston perinnöllisyystieteen professori Anssi Saura, lehden mukaan alanaan neitseellisen lisääntymisen biologia, on kirjoittanut intelligent designistä ja vuoden 2004 huuhaa-palkinnosta.

Anssi Saura kertoo valetieteen tunnusmerkiksi mm.:

Sen tukena käytetään arvovaltaa: kaikki oppiarvot luetellaan. Emeritus esiintyy asiantuntijana alalla, jossa hänellä ei ole vähäistäkään osoitettua pätevyyttä.

Tutkitaanpa, miten intelligent designistä kirjoittamaan ryhtynyt neitseellisen lisääntymisen biologi onnistuu osoittamaan pätevyyttä intelligent designistä ja muustakin yleistiedosta kirjoituksessaan.

Saura kirjoittaa:

... Behe on biokemisti. Hän väittää, että on olemassa reaktioketjuja, jotka ovat niin monimutkaisia, että on täysin mahdotonta, että ne olisivat syntyneet muuten kuin Älykkään suunnittelijan ihmetyön kautta.

Professori Saura ei kuitenkaan kerro tässä lähdettä väitteelleen: siis sitä, missä Behe on Sauran esittämän sanonut.
Seuraavaksi Saura käyttää itsestään ilmaisua "geneetikko", jolla pyrkii tuomaan esiin, että hän on asiantuntija.

Geneetikkona väittäisin, että argumentti on heikko: reaktioketjuja ohjaavat entsyymit.
Niitä tuottavat geenit ovat selvästi samaa alkuperää olioissa, joissa reaktioketju voi olla hyvinkin erilainen...

Mutta näinhän (että on sama alkuperä) monet intelligent design (ID)-teoreetikot juuri ovat esittäneetkin. Edellä mainittu biokemisti, professori Michael Behe esimerkiksi kirjoittaa kirjassaan Darwin's Black Box: "Further, I find the idea of common descent (that all organisms share a common ancestor) fairly convincing, and have no particular reason to doubt it. I greatly respect the work of my colleagues who study the development and behavior of organisms within an evolutionary framework, and I think that evolutionary biologists have contributed enormously to our understanding of the world. Although Darwin's mechanism--natural selection working on variation--might explain many things, however, I do not believe it explains molecular life." (s. 5)
Onko professori Saura lukenut Behen omia tekstejä lainkaan, vai kirjoittaako hän vain toisen tai kolmannen käden tietojen varassa?

Vaikka Behe olisi oikeassakin, niin hän onnistuu siirtämään ongelman vain yhtä astetta tuonnemmas: jos hänen reaktionsa ovat ihmetekoja, niin tehtävämme on ryhtyä tutkimaan ihmettä.

Professori Anssi Saura kehoittaa tässä siis muita ja itseään ryhtymään tutkimaan ihmettä. Hän suhtautuu siis ilmeisesti tämän perusteella suopeasti intelligent design-tutkimukseen.
Saura kuitenkin jatkaa:

Dembski ... on kehittänyt ”Informaation häviämättömyyden lain”, jota hän vaatimattomasti kutsuu termodynamiikan neljänneksi pääsäännöksi. Voi vain ihmetellä, että näinkin tärkeä laki julkaistaan kreationistisessa kirjassa, eikä jossain tieteen foorumilla.

Hmm. Onkohan Saura lukenut Dembskinkään omia tekstejä?
Dembski usein esittää lähdeviitteet käyttämäänsä kirjallisuuteen. "Informaation häviämättömyyden lain" alkuperästä hän kirjoittaa esim.: "IN THE LIMITS OF SCIENCE, PETER MEDAWAR defines a conservation law for deterministic processes that he calls "the Law of Conservation of Information." " (William A. Dembski: Design Revolution, s. 159). "Informaation säilymisen laki" ei ole siis Dembskin keksintö, vaan sen nimen on ensimmäisenä ottanut käyttöön (Nobel-palkinnonkin saanut) luonnontieteilijä Peter Medawar. Ilmeisesti hänen teostaan "The limits of science" professori Saura pitää "kreationistisena kirjana"? ;)

Katsotaanpa, mitä professori Saura sitten tietää Suomen kristillisestä kentästä

Syystä, joka ei ole koskaan minulle selvinnyt, myös Viides herätysliike on omaksunut kreationismin. Liikkeen perustaja Osmo Tiililä...

Professori Saura siis kertoo Osmo Tiililän perustaneen viidennen herätysliikkeen. Ongelmana kuitenkin on se, ettei kyseinen Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professorinakin toiminut Tiililä ole tainnut voida perustaa viidettä herätysliikettä: sellaista kun ei ole edes olemassa. "Viides herätysliike"-nimitystä käytetään kattonimenä neljän ensimmäisen suuren suomalaisen herätysliikkeen jälkeen syntyneistä (erillisistä) liikkeistä. Sen nimistä liikettä sen sijaan ei siis ole olemassa.

Seuraavaksi Ruotsin Uumajan yliopiston professori kertoo jo Suomen yliopistomaailmasta.

Tästä ei kuitenkaan seuraa, että älykästä suunnittelua tarvitsee tuputtaa meikäläisille biologian ja maantieteen opettajille (viittaan viime syksynä pidettäväksi tarkoitettuun ja sittemmin peruutettuun opettajien jatkokoulutuspäivään, jonka professori Leisola oli alunperin saanut sijoitetuksi Helsingin yliopistoon).

Bioprosessitekniikan professori Matti Leisola kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastoon sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli la 23.10.2004 uutisoinut TKK:lla pidetystä seminaarista. Tässä kirjoituksessa luki muistaakseni, ettei hän ollut ollut aloitteellinen Helsingin yliopiston seminaarin järjestämisessä.

Lopulta Saura pääsee kohtaan, josta hänen olisi kenties ollut hyvä aloittaa:

Ainoa järkevä taso, jolla keskustelua mielestäni voisi käydä, on sen selventäminen, mikä on tiedettä ja mikä ei.

Älykäs suunnittelu ei ennusta mitään eikä siitä seuraa mitään.

Onko näin ?

Tieteen on oltava nöyrä totuuden edessä, mutta sen ei tarvitse olla nöyrä niiden edessä, jotka ovat totuuden jo löytäneet. Totuuksia (vaikkapa uskontoja) kun voi olla useampia kuin yksi.

Mitähän Saura mahtoi tuolla tarkoittaa?

Lopuksi Sauralla on kaksi viite"tietoa"

1. Tästä on yksi poikkeus*: kreationistit ovat onnistuneet saamaan yhden älykästä suunnittelua koskevan jutun vähäiseen washingtonilaiseen museoalan lehteen. Juttu ei ollenkaan liittynyt lehden alaan. Toimittaja sai potkut. [ *"Älykkään suunnittelun kannattajat eivät julkaise oppiaan tavanomaista tieteellistä kritiikkiä soveltavissa aikakauslehdissä",]

Saura ei ole ilmeisesti tutustunut vielä kaikkiin tämän listan artikkeleihin. Toisen viitteen otan esille myöhemmin. Sivumennen sanoen, lehden toimittajan mukaan hän ei edes saanut potkuja. Kotisivullaan hän kirjoittaa, että oli anonut eroa BSW:n julkaisun Proceedingsin Editorin tehtävistä jo vuonna 2003, saadakseen mm. lisäaikaa omien tutkimuksiensa tekoon ja kirjoittamiseen. Seuraajasta oli hänen mukaansa sovittu maaliskuussa 2004. (Uusi toimittaja tuli hänen tilalleen syyskuussa 2004). Hänen mukaansa lisäksi artikkeli liittyi lehden alaan. Tapaukseen itseensä en osaa ottaa kantaa siihen osattomana.

Lopuksi tarkastelen vielä hieman Sauran valetieteen tuntomerkkejä ja intelligent designiä.

Valetieteellä on tiettyjä tunnusomaisia piirteitä. Kaikki niistä täyttyvät älykkään suunnittelun kohdalla.
Ensinnäkään valetiedettä ei tarkasteta ja kritisoida sillä tavoin kuin normaalitiedettä. Älykkään suunnittelun kannattajat eivät julkaise oppiaan tavanomaista tieteellistä kritiikkiä soveltavissa aikakauslehdissä 1. He julkaisevat kansantajuisia kirjoja. Kaikkein mieluiten he puuhaavat suurelle yleisölle suunnattuja väittelyitä ja keskustelutilaisuuksia.

Hmm. Mikähän tämä lista mahtoi olla?
Tai tämä julkaisu, joka on mm. erilaisten anti-darwinistien kohtaamispaikka? Olen ymmärtänyt tähän asti, että intelligent design on saanut paljon krittiikkiä osakseen. Ehkä kritisoiminen sitten ei ole ollut sen luonteista, kuin se on tavanomaista normaalitieteelle? Saurahan edellä totesi :"Ainoa järkevä taso, jolla keskustelua mielestäni voisi käydä, on sen selventäminen, mikä on tiedettä ja mikä ei."

Toiseksi valetieteen kannattajat eivät tee omaa tutkimusta.

Hmm .

Lönnig esimerkiksi nimeää paperissaan "Dynamic genomes, morphological stasis and the origin of irreducible complexity", (Dynamical Genetics, ss. 101-119) seitsemän tulevaisuuden tutkimuskohdetta aiheeseen liittyen. Niidenkin tutkiminen lienee tutkimusta.

Kolmanneksi valetieteen omaa näkökantaa ei kyseenalaisteta eikä kritisoida, olipa se kuinka mahdoton tahansa 2. Sen tukena käytetään arvovaltaa: kaikki oppiarvot luetellaan. Emeritus esiintyy asiantuntijana alalla, jossa hänellä ei ole vähäistäkään osoitettua pätevyyttä. [ 2. Tästäkin on poikkeus: kreationisti Siegfrid Scherer on ainakin epäsuorasti kritisoinut kreationismia.]

Intelligent design-liikkeen sisällä ainakin on itsekritiikkiä. Siitä esimerkkinä voisin mainita tässä vaikkapa pro-ID-filosofina tunnetun Del Ratzschin kirjan Nature, Design, and Science: The Status of Design in Natural Science (Suny Series in Philosophy and Biology, 2001) osakseen saaman vastaanoton. Anti-ID-hahmona tunnettu Mark Perakh esimerkiksi antaa kirjalle Amazonin kirja-arvostelussa täydet 5 tähteä, kirjoittaen mm.: "Although Ratzsch is one of "design theorists" he seems to stand alone in that he does not compromise with logic and does not leave any facet of the problem at hand without analysis."

Eli lopputulokseksi jäi, ettei yksikään Sauran valetieteen tuntomerkkipykälä tainnut täyttyä.

Hänen tekstissään oli lukuisia asiavirheitä ja harhaanjohtavuuksia. Epäilys jäi siitä, onko hän lukenut ensimmäistäkään pro-ID puolen tuotosta. Edustaako tällainen "skepsismi", jossa ei tunne edes kohdetta, jota kritisoi, Skepsis ry:n lehden nykyistä linjaa? Neitseestä syntymisen/lisääntymisen professori esiintyy asiantuntijana koskien mm. intelligent designiä. Sekö se pseudotieteellisen tekstin tuntomerkki oli? ;)

"Skeptikko"-lehti 4/2004

"Skeptikko"-lehti on julkaissut muutaman intelligent design-teemaan liittyvän tekstin.

Ensimmäiseksi otan käsittelyn alle Bruce Martinin kirjoittaman, "Skeptikko"-lehteen käännetyn, numerossa 4/2004 julkaistun tekstin joka on otsikoitu: Ei älykäs eikä suunnitelma

Martin kirjoittaa:

Oman määritelmänsä mukaan kreationistit uskovat että yleisimmin maailma ja eritoten ihmiskunta suunniteltiin ja että se on olemassa Jumalan säätämää tarkoitusta varten (Pennock 2001).

Siksi kreationistit eivät pidä mahdollisena sitä, että uusia lajeja syntyy yhteisestä esi-isästä evoluution kautta ja sitä, että ne kehittyvät ilman ennalta säädettyä tarkoitusta.

Lainatusta kohdasta ilmenee Martinin tapa käyttää nimitystä "kreationisti". Hän käyttää nimeä merkityksessä, jonka mukaan "kreationisti" on ihminen, joka ei pidä mahdollisena sitä, että uusia lajeja syntyy yhteisestä esi-isästä evoluution kautta hänen omia sanojaan lainaten.

Toinen tapa käyttää kreationisti-sanaa näyttää hänellä olevan nimittää tällaiseksi ihmistä, joka ei usko, että lajit kehittyvät ilman ennalta säädettyä tarkoitusta. Kreationismi määritetään tässä siis periaatteessa epäuskoksi tai epäilemiseksi, (jota voidaan ehkä kutsua myös skeptismiksi).

Vaihtoehdoksi he esittävät älykkään suunnitelman: jumalaan vahvasti viittaava ”älykäs suunnittelija” on huolella suunnitellut jokaisen lajin.

Tämän lauseen perään Martin puolestaan ei esitä mitään lähdettä. Lukijalle ei siis selviä, kuka "he" on esittänyt, että älykäs suunnittelija on huolella suunnitellut jokaisen lajin.

Martinin ehkä keskeisimpänä kysymyksenä on: "Onko todellisessa maailmassa havaittavissa todisteita viisaasta, kaikkeen varautuvasta suunnitelmasta?"

Oma kysymykseni on: mitä tekemistä tuolla kysymyksellä ja intelligent designillä on keskenään?

Martin on yhtäkkiä mystisesti muuttanut älyllistä alkuperää olevan suunnitelman tarkoittamaan viisasta, kaikkeen varautuvaa suunnitelmaa. Viisaus määritellään ilmeisesti Martinin henkilökohtaisen näkemyksen mukaan: ehkäpä sen mukaan, sattuuko jokin ratkaisu miellyttämään häntä.

Tekstin kirjoittaja kuitenkin valaisee suurin piirtein oikein lukijoitaan:

Älykkään suunnitelman puolestapuhujat jättävät huomiotta surkastuneet elimet, anatomiset puutteet, tuhoisan mutaation, luonnollisten prosessien hukkatuotteet ja molekyyligenetiikan tulokset.

Mistä hän on sitten saanut mieleensä, että älykäs suunnitelma ei voisi sisältää mutaatioita jne., ei tekstistä ilmene. Edes kreationisteille eivät tällaiset tuota ongelmia: ne ovat selitettävissä vaikkapa syntiinlankeemuksella. Intelligent design ei puolestaan edes oleta, että edes joskus olisi täytynyt olla "täydellinen" maailma, varsinkaan jonkun ihmisen subjektiivisen kokemuksen ja arvotuksen mukaan.

Tekstin loppuosa (ehkä arviolta lähes tulkoon 3/4 koko tekstin mitasta) sitten yrittää kertoilla asioista, jotka Martinin subjektiivisen mielipiteen mukaan ovat merkkejä siitä, että elämän sisältämä suunnittelu/suunnitelma on huonoa/ei häntä miellyttävää.

Ongelma vain oli se, ettei intelligent design edes edellytä Bruce Martinin subjektiivisten näkemysten toteutumista. Hän keksii itse, mitä hänestä älykkään suunnitelman pitäisi sisältää, yrittää rakentaa siitä olkinuken ja hyökkää sitten intelligent designin sijasta sitä vastaan.

Suomen mediat ja älykkään suunnitelman idea

Tähän linkkiin tulen kokoamaan tulevien aiheeseen liittyvien kommenttien linkkejä.

"Skeptikko" 4/2004, Bruce Martin

"Skeptikko" 1/2005, Anssi Saura

Ihmeellinen maailma, Älykäs suunnittelu

YLE 9.11.2005, Kansasista

Aamulehti ja Kansas (10.11.2005)

Helsingin Sanomien tiedetoimituksen blogi 11.11.2005

Kommentit

Kuten aiemmin totesin, tämän blogin ideana on toimia omana temmellyskenttänäni ja ajatusten esittämis- ja testaamispaikkana. Keskitytän kommentteja ainakin toistaiseksi tähän ketjuun. Eli tervetuloa tänne kirjoittamaan palautetta, erimielisyyksiä, samanmielisyyksiä yms. !

Toivon kuitenkin suht asiallista kielenkäyttöä.
Kiitos kommenteistasi jo etukäteen.

Intelligent design

Mitä se on?

Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy.

ISCIDin luonnontieteen ja filosofian sanakirja (21.9.05) vastaa:
Intelligent design on teoria, jonka mukaan määrättyjä elämän rakenteita ei kyetä selittämään pelkillä sokeilla luonnon voimilla, vaan ne vaativat myös älykkään toimijan todelliseksi selityksekseen. Älykäs design tulee erottaa näennäisestä ja optimaalisesta suunnittelusta. Näennäinen suunnittelu näyttää suunnitellulta, vaikka ei sitä ole. Optimaalinen design on täydellistä designiä. Adjektiivi "älykäs" design (suunnittelu/suunnitelma) sanan edessä korostaa, että kysymyksessä oleva design on todellista [suunnittelua], mutta ei tee oletusta optimaalisesta suunnittelusta.

Discovery-instituutin kotisivulla lukee:
Tieteellinen teoria älykkäästä designistä pitää sisällään, että eräät maailmankaikkeuden ja elävien kohteiden piirteet ovat parhaiten selitettävissä älykkäällä syyllä, ei ohjaamattomalla prosessilla, kuten luonnonvalinnalla.

Intelligent designin tukijat, kuten
Mark Hartwig ARN:sta,
Michael Behe,
Jay W. Richards tai
Phillip Johnson vastaavat eri tavalla, kuin "kriitikot".

(Vrt. Intelligent Design-sanaparin merkitystä esim. tekstiin "Ei älykäs eikä suunnitelma" (jossa kirjoittaja käyttää Intelligent Design-sanaparia merkityksessä ID = täydellistä suunnittelua; vaikka mm. ensimmäisen lainaamani määritelmässä jopa erikseen mainittiin, että "älykäs suunnittelu" tulee erottaa "optimaalisesta designistä".)

"Mike Gene" taas vastaa hieman eri tavalla jne.

Palaan aiheeseen myöhemmin.

Temmellyskenttä

ID-IDEA

Tämän blogin ensisijainen tarkoitus on olla oma temmellyskenttäni: ajatusten esittämis- ja testaamispaikka.

Tervetuloa analysoimaan ideoita; pohtimaan ja rakentavassa hengessä niistä myöskin keskustelemaan.


Nimen ID-IDEA taustoista

Ensimmäinen intelligent designiä esitellyt suomeksi julkaistu kirja oli William A. Dembskin Älykkään suunnitelman idea (Datakustannus, 2002)

Toisaalta myös IDEA Center-nimessäkin on sana IDEA.

Kun IDEA vieläpä tarkoittaa mm. ajatusta, päähänpistoa, tarkoitusta, tietoa, aietta, käsitystä, aatetta, aavistusta ja mielipidettä, lienee nimi ID-IDEA blogin tulevaa sisältöä vastaava.