Mars elämään!

10 vuotta sitten monissa tiedepiireissä oltiin innoissaan Marsista: tällöin katsottiin saadun erään meteoriitin (nimeltään ALH84001) välityksellä evidenssiä siitä, että Marsissa on (ainakin ollut) elämää. NASA:n virkailijoiden kerrotaan puhuneen jopa "vuosisadan luonnontieteellisestä löydöstä". Nyt into on laantunut: enää harva tiedemies kertoo ainakaan ääneen uskovansa Marsissa olevan elämää. Toimittaja Matt Crenson lopettaa asiasta kertovan tuoreen (englanninkielisen) artikkelinsa hauskasti: hänen hypoteesinaan on, että huolimatta siitä, että tällä hetkellä tiedepiireissä todella harva puhuu Marsin elämän puolesta, Crenson ennustaa että puheet elämästä Marsissa tulevat alkamaan kohta taas uudelleen.

Historia kertoo, että sellaisia puheita esittäneet ovat saaneet julkisuutta ja rahoitusta. Tiedemies esittämässä löytäneensä evidenssiä elämästä Marsissa kun on sellainen aihe, josta media innostuu helposti. 10 vuotta sitten suomalainen lehdistö innostui löydön uutisoinnista. Saa nähdä, moniko suomalainen lehti innostuu nyt uutisoimaan, että kyseinen löydös on tiedeyhteisön mukaan osoittautunut vääräksi hälytykseksi.

"Mars-meteoriittiaiheessa" on kuitenkin joitakin ainakin itseni mielestä mielenkiintoisia piirteitä, joita erittelen jäljessä hieman esiin.

Aikoinaan esitettiin neljänlaista evidenssiä väitteen Marsilaisen elämän puolesta. Siteeraan ne sivustolta, josta löytyy nähdäkseni varsin hyvät perustiedot vuoden 1996 tilanteesta:

"The first was the confirmation that the meteorite came from Mars, based on compositional analysis of the rock, and the discovery of globules of calcium carbonate. These globules formed in cracks in the rock as the carbonates settled out of solution on the early Mars.

The second line of evidence was the correlation of these globules with biological activity. Such globules are formed on Earth by microorganisms, and the size of the globules (250 millionths of a meter, or five times the thickness of a human hair) is consistent with terrestrial globules created by living creatures.

A third line of evidence came from the microscopic examination of the globules. Scientists noticed the globules have alternating white-and-black rims ("Oreo cookie rims," as one scientist called them) composed of the minerals magnetite, phyrrhotite and greigite.

Using a transmission electron microscope (TEM), scientist Kathie Thomas-Keprta was able to study the distinctive shapes and chemical composition of crystals of these minerals as well as the environment in which they formed. The characteristics of the crystals closely match those found on Earth created by microorganisms.

"They may be created by complicated inorganic explanations, but the simplest explanation is an organic origin," Thomas-Keprta said.

The final, and most controversial, line of evidence was scanning electron microscope images of the surfaces of the globules. The surfaces showed a large number of elongated forms which can be explained by microfossils formed by bacteria or other microorganisms.

The surfaces can also be explained by weathering and other inorganic processes, but McKay said they favor an organic origin for the structures seen."

Esitetty todistusaineisto pohjautui varsin moneen analogia-argumenttiin. Nämä argumentit näköjään katsottiin käsitellyiksi ja riittämättömiksi, kun keksittiin "ei-biologiset" selitykset meteorista tehdyille löydöille. Mutta Mars-elämä-hypoteesin hylkäämisessä käytettiin myös epäanalogia-argumentteja. Crenson kirjoittaa eräästä tällaisesta:

"The problem was, those blobs were much smaller than any bacteria that have ever been observed on Earth. A National Research Council panel concluded in 1998 that the blobs were 100 to 1,000 times too small to be free-living organisms because they couldn't have held all the proteins, DNA and other molecules necessary for even the simplest metabolic processes."

Matt Crenson kirjoittaa asiasta myös:

"chemical analysis showed that the meteorite contained a variety of organic molecules known as polycyclic aromatic hydrocarbons, or PAHs. PAHs can be produced by biological processes, and that's what McKay and his colleagues argued. But they are also commonly found in asteroids, comets and meteorites, not to mention the Antarctic ice where ALH84001 is estimated to have lain for 13,000 years."

Eli muistettiin, että polyaromaattisia (PAH)-yhdisteitä löytyvän myös kohteista (mm. asteroideista ja komeetoista), joissa ei niiden katsota olevan kuitenkaan biologisten prosessien tulosta. Kyseinen päättely voidaan luokitella myös eräänlaiseksi analogia-argumentiksi. Muistettiin siis, että PAH-yhdisteitä löytyy muualtakin, kuin biologisten prosessien tuottamiksi katsotuista kohteista. Eli käytettiin hyväksi tietoa, että PAH-yhdisteiden löytyminen voidaan tunnettujen analogioiden johdosta yhdistää sekä biologisiin että ei-biologisiin kohteisiin.

Jäljessä siteeraan jo aiemmin mainitsemani Matt Crensonin artikkelin alun ja lopun, sekä annan linkin koko artikkeliin

After 10 Years, Few Believe Life on Mars
Matt Crenson
AP

"It was a science fiction fantasy come true: Ten years ago this summer, NASA announced the discovery of life on Mars.

At a Washington, D.C., news conference, scientists showed magnified pictures of a four-pound Martian meteorite riddled with wormy blobs that looked like bacterial colonies. The researchers explained how they had pried numerous clues from the rock, all strongly supporting their contention that microscopic creatures once occupied its nooks and crannies.

It was arguably the space agency's most imagination-gripping moment since Apollo. Space buffs and NASA officials said that it just might be the scientific discovery of the century.

"If the results are verified," the late Carl Sagan pronounced, "it is a turning point in human history."

Ten years later, the results have not been verified. Skeptics have found non-biological explanations for every piece of evidence that was presented on Aug. 6, 1996. And though they still vigorously defend their claim, the NASA scientists who advanced it now stand alone in their belief.

...

"Sooner or later we're going to get another old rock," said Massachusetts Institute of Technology geophysicist Benjamin Weiss.

And when that happens, the talk about life on Mars will begin anew."

Lopuksi sitaatti kemisti Richard Zarelta Stanfordista vuodelta 1996 Marsista tällöin mahdollisesti löytyneeksi katsotun elämän uutisoinnin yhteydestä:
"Who is to say we are not all Martians?"
("Kuka voi väittää, ettemme olisi kaikki Marsilaisia?")

;-)

Metanexuksen konferenssi

Luonnontieteiden ja uskontojen vuoropuheluista kiinnostuneille tiedoksi:
Metanexus-instituutin järjestämän tuoreen "Continyity + Change" - konferenssin tuotoksia on nähtävillä täällä. Konferenssipapereista peräti 9 näyttää käsittelevän design-teemaa. Valitettavasti osasta esitelmistä ei ole esillä kuin tiivistelmä, ainakaan toistaiseksi. Ehkä mielenkiintoisimpana paperina tiivistelmän perusteella pidän jäljessä siteerattua tiivistelmää. Valitettavasti Samuelsonin koko esitelmä ei ollut ainakaan vielä luettavissa kokonaisuudessaan.



Norbert Samuelson

Chair, Jewish Studies
Department of Religious Studies, Arizona State University
Tempe, AZ, USA
Paper Title: Science and Intelligent Design
Sunday June 4, 2006 from 2:00 - 3:30 PM in Hall of Flags

Samuelson will deal with the following two sets of issues of intellectual history and Jewish philosophy that arise from the recent Dover case decisions: Set 1: Defining science in the light of evolution: What is "science" past and present? Ought government to have a role in answering this question? Why is Darwin's discussion of evolution generally recognized today as "science" while Michael Behe's is not? Is Dawkin's discussion of evolution "science"? The discussion will include a discussion of Newton's claim in the PRINCIPIA MATHEMETICA that his argument for gravity has no hypotheses. Set 2: Defining creation in the light of religious history: What makes creation creation? Does Plato's TIMAEUS offer a creation theory? What about Aristotle's ON THE HEAVENS? What does the Genesis account say about creation in the physical world? How open is the Genesis account to different interpretations? What should Jews, Christians, and Muslims believe about creation and why does it matter? Many but not all of these questions will receive answers, some of which are better than others. Why are some Christians (and these days some Jews and Muslims as well) as religious people upset with evolution? Why does contemporary Biology bother them more than any other science (especially astronomy, meteorology, and psychology)?

* * *

Norbert M. Samuelson is the Harold and Jean Grossman Chair of Jewish Studies at Arizona State University in Tempe, Arizona. He is an internationally renowned scholar of Jewish philosophy, the author of over 200 articles, and the co-editor of three collected volumes of essays.

Teleologinen sanasto biologiassa

Ajattelin nostaa esiin erään mielenkiintoisen kielellisen aihealueen. Nimittäin teleologisen kielenkäytön biologiassa. Biologisissa tieteissä käytetään usein sellaista kieltä, jossa puhutaan luonnossa olevista tarkoituksista. Kuitenkin eräät tekevät tätä kielenkäyttöä samanaikaisesti väittäen, ettei luonnossa kuitenkaan todellisuudessa ole minkäänlaista tarkoitusta. Biologisessa kielenkäytössä puhutaan siis mm. taktiikoista, funktioista, maaleista, valinnasta, älykkäistä geeneistä, itsekkäistä geeneistä, jne. ja kuitenkin samanaikaisesti väitetään, ettei luonnossa tai elämässä ole tarkoitusta, vaan että luonto on sokea.

Esim. ateisti Richar Dawkins, joka on toiminut aikoinaan biologina ja joka tunnetaan nykyisin erityisesti eräiden biologisten ajatusten popularisoinnista, kirjoittaa kirjassaan "Sokea kelloseppä" näin:

"Natural selection ... has no purpose in mind. It has no mind and no mind's eye. It does not plan for the future. It has no vision, no foresight, no sight at all."

Luonnonvalinnalla... ei ole tarkoitusta mielessään. Sillä ei ole mieltä eikä sielun silmiä. Se ei suunnittelu tulevaa. Sillä ei ole visiota...

Sivumennen sanottuna: Dawkins ei mitenkään osoita sitä, että luonnonvalinta olisi sokea periaate, jolla ei ole suunnitelmaa tulevasta. Hän olettaa kuitenkin näin olevan oman ateistisen maailmankatsomuksensa pohjalta.

Dawkins itse on ahkera teleologisen sanaston käyttäjä. Ehkä tunnetuin hänen luomansa biologinen käsite lienee "itsekäs geeni". Kyse on Dawkinsin mukaan metaforasta: sanonnasta, joka pyrkii vain kuvaamaan ajatusta olematta kuitenkaan kirjaimellisesti tulkittava ilmaisu. Mutta jos kerta luonto on sokea, miksi sitten kuvata ajatusta tavalla, joka ilmaisuna kuitenkin viittaa pyrkimyksiin ja tarkoituksiin?

Evolution & Development-lehden toimituksesta vastaava Rudolf A. Raff herätti vuonna 2005 huomiota, kun hän kehotti teleologisten sanojen käyttöä biologian kuvailussa. Käytännössä hän siis kehotti välttämään teleologisten sanojen käyttöä. Tässä siteeraus:

"Second, let us not play into the hands of ID propagandists. For instance, be careful about using teleological words to describe biological entities in our teaching and writing. Calling cells "machines that do X," or describing biological structures as "well designed to do Y" will be duly cited in ID propaganda as one more biologist-supporting design."
(Evolution & Development, Volume 7, s. 273, July 2005, sivun lukeminen vaatii valitettavasti näköjään kirjautumisen)

Tohtori Raff näki ongelmallisena esim. sen, että nimittää esim. soluja "koneeksi, joka tekee ________". Ongelman syy on yllättävä: hänestä tällaisia ilmauksia ei saisi käyttää, KOSKA tällaisia ilmauksia voidaan siteerata "ID-propagandan" välineenä. Miksi sitten biologiassa käytetään teleologista kieltä?
-Aiemmin jo vastasin että siksi, että se voi olla käytännöllistä. Ihminen ajattelee mielellään sellaisia asioita suunnitteluperspektiivistä, joita sille kielelle on mahdollista kuvata.

Suunnitteluperspektiivi ja teleologinen kielenkäyttö soveltuu biologiaan hyvin. Voidaankin kysyä: miksi se sopii sinne? Ei liene mitään välttämätöntä loogista pakkoa, että elämän tulisi olla insinöörikielelle kuvattavissa. Insinööriperspektiivi kuitenkin näyttää sopivan biologiseen tutkimukseen ja elämän kuvailuun usein varsin hyvin.

"Skeptikko" 2/2006

"Skeptikko"-lehdessä on taas kerran kirjoitettu älykkääseen suunnitteluun viitaten. Osmo Tammisalo ja Jussi K. Niemelä uusimmassa tekstissä viitataan myös tähän blogiin.

He kirjoittavat:

(Ks. esim. id-idea.blogspot.com ja www.intelligentdesign.fi). Näiden ”asiantuntevien” sivustojen takana lienevät Suomen johtavat ID-kreationistipiirit, vaikkakaan he aitojen pelkureiden tavoin välttävät esiintymistä omalla nimellään. Selvää on, että häikäilemätön propagandasota on alkanut täälläkin.

Tämän blogin takana "lienevät" siis "skeptikkojen" Tammisalo ja Niemelä mukaan "Suomen johtavat ID-kreationistipiirit". "Skeptikko"-lehteä lukemalla voi näköjään oppia monenlaista "uutta", sillä minä en moisesta ollut itse kuullutkaan. Tiedä sitten, pitäisikö uskoa enemmän itseäni, joka tiedän, kuka olen - vaiko "skeptikkoja" Tammisalo ja Niemelä, jotka eivät tiedä kuka olen, mutta ilmeisesti jonkinlaisen stereotypiansa pohjalta ovat olettaneet jotain henkilöllisyydestäni ja sitten esittävät väitteensä siitä, millainen ihminen tämän sivuston takana heidän kuvitelmiensa mukaan on?

Niemelä ja Tammisalo kutsuvat minua siis "aidon pelkurin" tavoin toimivaksi, koska kirjoitan nimimerkin takaa. Ehkäpä julkisuudenhakuisille Niemelälle ja Tammisalolle ei ole tullut mieleen sellainen vaihtoehto, että kaikki muut ihmiset eivät ole yhtä julkisuudenhakuisia. Ehkä joku voi haluta keskustella asioista, eikä hae julkisuutta itselleen?

Miksi sitten kirjoittaa pseudonyyminä?
Asiantilassa on edellä mainitun lisäksi vielä mm. tällaisia etuja:
1) Anonyymi joutuu perustelemaan tarvittaessa tarkoin kaikki esittämänsä väitteet, kun ei voi tukeutua "auktoriteetin suojiin". Pseudonyymiys siis haastaa ainakin itseäni perustelemaan väitteitä.
2) Usein moni hyvä argumentti jää sivuutetuksi siksi, että sen esittäjä on "väärä": hänellä ei ole esim. tiettyä, toivotun laista auktoriteettiasemaa. Toisaalta myös väitteen esittäjän auktoriteetin johdosta taasen joku huono argumentti voi helposti jäädä kyseenalaistamatta. Tässäkin tapauksessa itse argumentti saattaa jäädä sivuutetuksi sen esittäjän johdosta. Pseudonyymiys antaa mahdollisuuden keskittyä argumentteihin ja niiden hyvyyteen argumentin esittäjän ja hänen hyvyytensä sijasta. Pyrinkin siihen, että argumenttini seisoisivat omilla jaloillaan, eivät esittäjänsä jaloilla.

Jussi K. Niemelän on kertonut itse minulle, että hänen mukaansa omalla nimellä kirjoittamattomuus on epätieteellistä. Itse en ole vieläkään kyseistä tieteen määrittelytapaa muualta kuin Niemelän käytöstä tavannut. Itse olen yhä sitä mieltä, että hyvin perusteltujen väitteiden totuusarvo ei ole kiinni siitä, onko väite esitetty oman nimen takaa, vai ei. Jatkan siten edelleen nimimerkin takaa eli pseudonyyminä kirjoittamista, vaikkeivat itse julkisuutta haluavat "skeptikot" Niemelä ja Tammisalo siitä pitäisikään.

Ps.
Osallistuin taannoin keskusteluun, johon myös nämä "Skeptikko"-lehdessä nyt kirjoittaneet Niemelä ja Tammisalo ottivat osaa. Kävin tällöin keskustelua heistä Jussi K. Niemelän kanssa. Hän lopetti keskustelun kanssani näinkin kohteliaalla tavalla:

"Kiitän lämminhenkisestä ja antoisasta keskustelusta nimettömänä esiintyvän, älykkäältä (suunnittelijalta?) vaikuttavan henkilön kanssa. Lopetan sen osaltani tähän, ja keskustelen vastedes vain sellaisten kanssa, jotka uskaltavat avoimesti, omalla nimellään, seisoa sanojensa takana."

Jussi K. Niemelä on ilmeisesti yhä keskustelulakossa suhteessa minuun. Jos kirjoitan heille vastineen, mitään vastausta heidän taholtaan ei ole siis takaisin minulle ilmeisesti enää odotettavissa. Aion kuitenkin käydä Niemelän ja Tammisalon nyt julkaistuja tekstejä ja myös niiden tällä kertaa sisältämiä virheitä jossain vaiheessa (tänä vuonna) tarkemmin läpi.

Darwinin musta laatikko

Biokemisti Michael Behen paljon myyneestä kirjasta Darwin's Black Box ilmestyi tänä vuonna uusi painos. Uudessa painoksessa on erona vanhaan se, että se sisältää uudet loppusanat. Etenkin niille, jotka uutta painosta eivät aio tilata, tiedoksi: uudet loppusanat on luettavissa myös internetissä tässä osoitteessa.

Galileo Galilei

Tieteenhistorioitsija Ronald Numbers on tehnyt eräitä mielenkiintoisia huomioita antamassaan haastattelussa.

Mielenkiintoinen on esimerkiksi Numbersin kertoma tapaus Galileo Galilei, jota on esitetty usein esimerkkinä tieteen ja uskonnon konfliktista. Esimerkiksi Opetushallituksen verkkosivustolla www.edu.fi kerrotaan Galileista näin:

"Galilei puolusti Kopernikuksen teoriaa aurinkokeskeisestä maailmasta, jossa maapallo kiertää aurinkoa eikä olekaan maailmankaikkeuden keskipiste. Valtaa pitävä katolinen kirkko tuomitsi näkemyksen, ja Galilei joutui kieltämään julkisesti oikeaksi tietämänsä teorian. Hänet tuomittiin elinikäiseen vankeuteen ja vaikka hänet myöhemmin armahdettiin, hän joutui olemaan loppuelämänsä kotiarestissa."

Usein mielenkiintoista on paitsi se, mitä sanotaan, myös se, mitä jätetään sanomatta. Tässä tapauksessa esimerkiksi Opetushallituksen sivut kertovat "valtaa pitävän katolisen kirkon" tuominneen näkemyksen, mutta sivustolla ei ole mitään mainintaa siitä, että Galilein näkemykset tyrmättiin myös lähes koko hänen aikakautensa tieteellisen eliitin taholta. Varsinainen kiistan aihe Numbersin mukaan Galilein ja katolisen kirkon välillä puolestaan ei edes ollut käsitys siitä, kiertääkö Maa Aurinkoa, vai Aurinko Maata, vaan varsinainen ongelmat aiheuttanut kiista koski Numbersin mukaan muita aihealueita. Hän antaa ymmärtää, että jälkipolvet ovat kehitelleet tarinaa Galileista, ja luoneet Galilein ja paavin henkilökohtaisesta konfliktista kuvaa "tieteen" ja "uskonnon" välisenä taisteluna.

Eräs jo vanha tietosanakirja (Otavan Suuri Ensyklopedia) kertoo asiasta näin:

Kopernikuksen opit, joita hän [Galilei] jatkuvasti opetti, paavi Paavali III oli aikoinaan hyväksynyt, mutta niitä vastustivat useimmat Euroopan oppineet, jotka perustivat käsityksensä Aristoteleen teoksiin. Myös Rooman tuomarit julistivat 1616 uuden järjestelmän mielettömäksi ja kerettiläiseksi. Galileita kiellettiin jatkamasta opetustaan, jolloin hän palasi Firenzeen.

Kolmen pyrstötähden ilmestyminen 1618 vei Galilein uudelleen tähtitieteen pariin. Vuonna 1632 hän alkoi varovaisesti puolustaa uutta järjestelmää teoksessaan Dialogo sopra i due massimi sistemi del mondo, Tolemaico e Copernicano. Paavi Urbanus VIII oli tunnistavinaan itsensä yhdeksi tämän dialogin henkilöksi, Simplicioksi, joka oli Ptolemaioksen opin naurettava ja kömpelö puolustaja. Teos annettiin ikvisition tutkittavaksi, ja 69-vuotiaan Galilein oli tultava oikeuden eteen 1633.

Eli kyseisen tietosanakirjan mukaan ensinnäkin Kopernikaalinen maailmankuva oli näkymyksenä katolisessa kirkossa sinänsä ollut hyväksytty paavi Paavali III:n toimesta, joka oli tätä näkemystä aikoinaan kannattanut. Siten katolilaisuus sinänsä ei ole yksinään voinuta olla ylitsepääsemätön este Kopernikaaliselle maailmankuvalle: kyseistä näkemystä oli katolilaisessa kirkossa jo esiintynyt. Paavi Urbanus VIII ei kuitenkaan ollut ilmeisesti samoilla linjoilla paavi Paavali III:n kanssa. Huomioimisen arvoista on ehkä myös se, että tämäkin tietosanakirja mainitsee siitä, että Galilein aurinkokeskeistä maailmankuvaa vastusti hänen aikakautensa eurooppalainen oppineisto.

Itse huomautan vielä, että lukijan on syytä pitää mielessä, että Galilein aikaan "Katolinen kirkko" ei ollut sellainen, minä se tänä päivänä tunnetaan. Galileinkin debattia käytiin sen ajan tieteellisessä eliitissä, joka oli jämähtänyt aiempaan paradigmaan. Onkin sanottu, että Galilein vastustajat eivät vastustaneet häntä niinkään Raamatun tekstien johdosta, vaan ennemminkin dogmaattisen tieteellisen uskonsa johdosta. Käsitys siitä, että aurinko kiertää Maata kun oli sen ajan vallalla oleva tieteellinen näkemys: silloin katsottiin jo varmasti tiedettävän, että Ptolemaioksen aurinkokeskeinen näkemys oli totta. Miksi lähteä kyseenalaistamaan jotain, jonka totuuden tiedemaailma jo tietää? Jos kyseenalaistaa aikakauden vallalla olevat näkemykset, saa aikalaisiltaan vastaansa paljon vastustusta. Galileota vastassa ei ollutkaan vain paavi, vaan hänen aikansa tiede!.

Siteeraan tähän pätkän Numbersin haastattelusta, johon jo viittasin:

QUESTION: I'd like to move on, to talk about the Galileo case. Many people have a mythology that during his trial there was somebody down in the basement stoking the pyre and oiling the rack - that he was in imminent danger of losing his life. Is this a true representation of the case?

MR. NUMBERS: Contrary to common myth, Galileo suffered very little abuse at the hands of the Catholic Church. He was never tortured, he never faced death. In fact, he was never imprisoned. His penalty was house arrest at a pleasant villa on the outskirts of Florence, Italy.

Galileo's problems with the church stemmed far less from his astronomical and physical views than from his lack of diplomacy, and from his impertinence in trying to instruct the church on how to interpret Scriptures, as some Protestants had attempted to do in the previous century. Furthermore, in writing his controversial book, Galileo had the impertinence to attribute the Pope's views to a simple-minded character named Simplicius. This Pope [Urban VIII] had once been a patron of Galileo's and had supported his scientific efforts, so such a lack of diplomacy turned even the Pope against his one-time friend.

QUESTION: When the trial actually happened, what could have been the result if Galileo had refused to recant his view that the earth revolved around the sun? Was he in danger of death?

MR. NUMBERS: Well, it's hard to write counter-factual history about what might have happened if, but there seems no reason to believe that Galileo at any point faced the threat of death. There was never any indication in the court records of death being a possible penalty, and no other scientists were put to death for their scientific views.

QUESTION: Is it the case then that there had been no scientists killed for their scientific views?

MR. NUMBERS: I can think of no scientist who ever lost his life for his scientific views.

QUESTION: Does the Galileo case represent a fundamental break in relations between science and religion?

MR. NUMBERS: Looking back on the Galileo affair, it's tempting to see it representing a fundamental break in the relations between science and religion, but I don't think it represented anything of the sort. In fact, at the time, it aroused relatively little interest. It was only in later decades and centuries that it came to be seen as a representation of what supposedly happens to scientific pioneers when they dare to try to correct the church's teachings.

Ps. Mielenkiintoinen on myös tämä Numbersin samassa haastattelussa lausuma:

"I think there's a powerful mythology today suggesting that science and religion are enemies, and it is fueled by some of the most public and popular of scientists, such as Carl Sagan in the United States, or Richard Dawkins in Great Britain, who have gone out of their way on occasions to present that view."

Eli hänen mukaansa eräät julkisuudessa paljon näkyvät ateistit (mm. Richard Dawkins) ovat olleet energianlähde sellaiselle mytologialle, jonka mukaan tiede ja uskonto ovat toistensa vihollisia.

Luonnontiedettä?

Mike Gene on esittänyt eräitä mielenkiintoisia huomioita siitä, mitä merkitystä on sillä, kutsutaanko älykästä suunnittelua luonnontieteeksi vai ei. Hän kirjoittaa (vapaasti kääntämänäni, huom: alkutekstin sana "Science" viittaa lähinnä luonnontieteisiin, mutta olen kääntänyt sanan tässä "tieteeksi"):

Yhteistä monille niistä, jotka osallistuvat keskusteluun älykkäästä suunnittelusta on korkea arvo, jonka nämä antavat käsitteelle "Tiede". Monet älykkään suunnittelun kannattajat väittävät älykkään suunnittelun olevan Tiedettä, kun taas monet ID-kriitikot väittävät, että se ei ole Tiedettä. Miksi nimitys on niin tärkeä? Voisiko se johtua siitä, että kulttuurimme on muovannut meitä yhdistämään Tieteen ja objektiivisen totuuden, kun taas ei-tiede yhdistetään subjektiiviseen huuhaaseen? Epäilen tällaisen uskomuksen, tai jonkin vastaavaa, olevan käytössä. Mutta, onko tässä tapauksessa todella totta, että "ei-tiede" on [vain] subjektiivista huuhaata?

Kysymys on mielenkiintoinen. Jos jotain kysymystä (puolesta tai sitä vastaan) ei kyetä käsittelemään pysyen "pelkissä" luonnontieteissä, seuraako tästä, että näkemys on huuhaata?
- Ei tietenkään. Esimerkiksi luonnontieteet pohjautuvat paljolti analogiapäättelyihin. Kuitenkaan, kuten olen todennut: ei voida ei-kehäisesti edes osoittaa, että analogiapäätelmin voitaisiin saada luotettavaa tietoa. Analogiapäätelmä itsessään on ainakin osin subjektiivinen päättelytapa, ja kuitenkin se on perustavanlaatuinen päättelytapa luonnontieteissä. Kysymystä analogiapäätelmien tiedollisesta luotettavuudesta ei mitä ilmeisimmin kyetä käsittelemään pysyen "pelkissä" luonnontieteissä. Jos siitä, että kysymys ei ole kokonaisuudessaan luonnontieteiden ulottuvissa seuraisi, että analogiapäätelmät ovat "huuhaata", seuraisi analogiapäätelmien "huuhaudesta" puolestaan, että myös luonnontieteet (jotka sellaisiin päätelmiin paljon nojaavat) ovat tällöin pitkälti huuhaata. Näin ei yleensä kuitenkaan haluta ajatella.

Siitä, että jokin ei ole "tiedettä" tai erityisesti "luonnontiedettä", ei siis ilmeisesti seuraa automaattisesti, että näkemys olisi "huuhaata". Mutta "huuhaaksi" jokin pystytään suhteellisen helposti "tieteellisiä" auktoriteetteja erityisesti arvostavassa kulttuurissa kuitenkin leimaamaan, jos sitä nimitetään "ei-tieteeksi", tai "pseudotieteeksi". Tällainen nimittäminen on kuitenkin harjaanjohtava tilanteessa, jossa syy sille, että jokin on "ei-tiedettä" se, ettei kysymystä kyetä käsittelemään esim. "pelkissä" luonnontieteissä pysyen. Ellei syytä (etenkin) silloin, kun kyse on siitä ettei luonnontieteet kykene käsittelemään kysymystä, kerrota, kuulijoita on johdettu retorisella "ei-tieteeksi" leimaamistempulla harhaan.

Esa Mäkinen Ylioppilaslehdessä 2004

Vuonna 2004 Esa Mäkinen kirjoitti pääkirjoituksen Ylioppilaslehteen, ja käsitteli siinä älykästä suunnittelua. Teen tässä hieman huomioita hänen silloisesta tekstistään.

Esa Mäkinen kirjoittaa:

On myös olemassa teoria, joka tunnetaan nimellä älykäs suunnittelu. Sen mukaan eliöt ovat niin monimutkaisia, että ne eivät ole voineet syntyä sattumalta. Evoluution sijasta elämä on kehittynyt älykkään suunnittelijan eli käytännössä Jumalan ohjauksessa.

Esa Mäkinen siis määritteli käsitteen evoluutio Jumalan ohjauksessa olemisesta erilliseksi, eli määritelmällisesti ei-teistiseksi. Ylioppilaslehden pääkirjoituksen mukaan "evoluutio" tarkoittaa siis ateistista prosessia. Mielenkiintoista.

Niin sanottujen kovien tieteiden perustana on ajatus, että tieteelliset väitteet on voitava vahvistaa tai kumota tekemällä kokeita. Teoria on tieteellinen, kun se muotoilee koeteltavaksi sopivan väitteen, ja totta, kun väite todistetaan. Älykkään suunnittelun kannattajat eivät esitä yhtään väitettä, jota voisi testata. Kyseessä ei siis ole tieteellinen teoria, vaan uskonnollinen sepitelmä.

Niin, sanotaan, että teoria on voimassa niin kauan, kunnes toisin todistetaan. Esa Mäkinen määritteli yllä sen, mitä hänestä ovat "kovat tieteet". Otetaanpa esimerkki: teoria, jonka mukaan elämä on syntynyt itsestään Maan päälle ilman minkäänlaista älyllistä ohjausta. Ajatus on luonnontieteissä vallalla oleva, ja varsin yleisesti hyväksytty, mutta miten tuon väitteen paikkansapitävyys on koeteltu, testattu ja todistettu?

Pohtimisen arvoista olisi kai se, millaisen koejärjestelyn sellaisen väitteen paikkansapitävyyden testaaminen edellyttäisi. Kuitenkin ollakseen Esa Mäkisen mukaan "kovaa tiedettä", väite edellyttää, että se on "voitava vahvistaa tai kumota tekemällä kokeita".

Mitä tulee siihen, ovatko älykkään suunnittelun kannattajat esittäneet mitään testattavia ennusteita, asiasta voi olla myös eri mieltä Esa Mäkisen kanssa.

Yliopistolla ja yliopistolaisilla on vastuu valvoa, että tiedettä ei käytetä mielipiteiden tai uskonnollisten dogmien keppihevosena. Maailmanselityksiä voidaan käsitellä teologisessa ja filosofisessa tutkimuksessa, mutta ei luonnontieteen kaavussa. Samoin luonnontiedettä ei pidä sekoittaa näkemyksellisiin kysymyksiin.

Mielenkiintoinen lausunto, etenkin kun Esa Mäkinen itse edellä jätti lukijan käsitykseen, että evoluutio on ateistinen prosessi. Mistä hän sen mahtoi tietää? Mikä koejärjestely on johtanut hänet siihen "tietoon"? Vai onko kyse vain Esa Mäkisen (uskonnollisesta) mielipiteestä?

Mielenkiintoista on kuitenkin se, että Esa Mäkinen teki tässä kannanoton siitä, että hänestä maailmanselityksiä tulee käsitellä teologisessa ja filosofisessa tutkimuksessa, ei luonnontieteen kaavussa. Hän toimi mitä ilmeisimmin ns. "science-stopperina", vaatien luonnontieteelliselle tutkimukselle rajoja, vaatien, että luonnontieteitä ei saisi "sekoittaa" näkemyksellisiin kysymyksiin.

Yleinen käsitys on, että luonnontieteillä etsittäisiin myös maailmanselityksiä, mutta päätoimittaja Esa Mäkinen on siis tästä asiasta toisilla linjoilla.

Jäljellä on viimeinen lainaus Mäkiseltä, ja viimeiset huomiot tästä hänen tekstistään:

Nyt kaksi yhdysvaltalaista kreationismin kannattajaa voi merkitä ansioluetteloonsa luennot Teknillisellä korkeakoululla. Sitä he käyttävät tulevaisuudessa älykkään suunnittelun mainoksena. Vahinko on jo tapahtunut, ja siitä kärsii koko Teknillisen korkeakoulun tieteellinen uskottavuus.

Päätoimittaja Mäkinen ei mitä ilmeisimmin ole tiennyt siitä, mitä näkemyksiä nämä Yhdysvalloista tulleet luennoitsijat itse kannattavat. Toinen luennoitsijoista, evoluutiobiologi Sternberg itse kuvaa positiotaan näin: "I am a structuralist who has given several papers and presentations critiquing creationism."

Skeptikko

Uusin "Skeptikko"-lehti alkaa pääkirjoitussivultaan näin:

"Ärsyttää. Kaikki uusi tuppaa usein ärsyttämään. Sitä kutsutaan muutosvastarinnaksi. Uudehko sana varmaan sekin, ärsyttävä. Mutta totuudenmukainen: Darwinin evoluutioteoria ei vieläkään ole syrjäyttänyt kaikkien ID-kreationistien uskomuksia lajien synnystä…"

Tiedä sitten, mitä päätoimittaja Risto K. Järvinen itse ajattelee, mutta ainakin hänen kirjoittamansa näyttää mielenkiintoiselta avaukselta. Skeptikko 1/2005:ssä (ks. kommenttini Anssi Sauran artikkeliin täältä) professori Anssi Saura kertoi "klassisen kreationismin" luoneen nahkansa 1990-luvulla. Tekstistä lukija saa käsityksen, että hän puhuu nimenomaan älykkäästä suunnittelusta. (Kyseinen ajoitus älykkään suunnittelun idean synnylle on ainoa tietämäni Skepsiksen julkaisussa esitetty näkemys.)

Jos älykäs suunnittelu on toista kymmentä vuotta vanha idea (kuten Sauran Skeptikko-lehdessä julkaistussa artikkelissa annetaan ymmärtää), ja "Darwinin evoluutioteoria" taas on toista sataa vuotta vanha, ja päätoimittaja Järvinen sanoo nimenomaan kaiken uuden tuppaavan ärsyttämään, saa lukija luvan päätellä, miten pitäisi hänen sanomaansa tulkita. Siis:

mitä näkemystä kohtaan esiintyy sitä muutosvastarintaa?

Se, että kyseistä näkemystä kohtaan esiintyy muutosvastarintaa, kuitenkin siis ärsyttää "Skeptikko"-lehden päätoimittajaa...

Kuten sanoin:
Tiedä sitten, mitä päätoimittaja Risto K. Järvinen itse ajattelee, mutta ainakin hänen kirjoittamansa näyttää mielenkiintoiselta avaukselta.

Argumentti tietämättömyydestä

******************
Huom: Tämä teksti on vasta alustava luonnos
******************

Argumentti tietämättömyydestä, tiedon puutteesta tai miten sen suomeksi haluaakin ilmaista (kutsutaan joskus myös vieraskielisillä nimillä, kuten argumentum ad ignorantiam, argument from ignorance) luokitellaan usein argumentoinnin virheiden joukkoon. Sellainen se ei kuitenkaan aina ole: argumentin tietämättömyydestä esittäminen voi olla joskus myös oikeutettu ja perusteltu ratkaisu.

Mitä sitten "argumentti tietämättömyydestä" tarkoittaa?

Argumentti tietämättömyydestä tarkoittaa nimensä mukaisesti vetoamista tiedon puutteeseen tai tietämättömyyteen jostain asiasta/asioista.

Ajatuksena tällaisessa argumentissa on usein, että siitä mikäli jotain (asiaa A) ei tiedetä, vedetään johtopäätös, ettei kyseinen näkemys voi olla tiedollisesti oikeutettu tai "totta". Usein argumenttiin liitetään kuitenkin vielä ajatus, että siitä, että asiaa A ei tiedetä, seuraisi se, että näkökanta B on totta. Tai että tällöin B olisi ainakin todennäköisemmin totta, kuin tilanteessa jossa asia A tiedetään. Tämän tyyppinen argumentointi saattaa muodostaa argumentaatiovirheen, mikäli vaihtoehdot A ja B eivät ole tiedollisesti kytköksissä toisiinsa. Jos ne taasen ovat tiedollisesti kytköksissä esitetyllä tavalla, kyse ei ole argumentaatiovirheestä.

Esimerkiksi argumentaatiovirheen sisältävä "argumentti tietämättömyydestä" voisi kuulua seuraavasti:

"Vaihtoehto A pitää paikkansa, koska et ole kyennyt osoittamaan, että A olisi mahdoton."

Virhe on seuraavanlainen:
siitä, että jokin ei ole mahdoton, ei vielä deduktiivisesti seuraa, että kyseinen asiantila olisi kuitenkaan totta. Eli siis: siitä

Argumentti tiedon puutteesta ei kuitenkaan aina ole vain argumentointivirhe: sellaiselle argumentointi voi näet joskus olla perusteltua. Esimerkiksi professori Jokela säteilyturvakeskuksesta esittää nähdäkseni tällaisen argumentin tietämättömyydestä vuoden 2001 Tieteessä Tapahtuu-lehdessä:

"Elintapojen muutosten lisäksi muita syitä syöpien lisääntymiselle ei tiedetä."

On myös mahdollista, että asiantilaa A arvioitaessa tullaan johtopäätökseen, että tapahtuman A todennäköisyyden katsotaan riippuvan asian, tai asiantilojen joukon B tietämisestä. Saatu todennäköisyys tapahtumalla on tällöin eri tilanteessa, jossa jotain ei tiedetä, verrattuna siihen tilanteeseen jossa asiasta tiedettäisiin.

Otetaan esimerkki.

On ilmeisesti epätodennäköistä, että ihminen tulisi sattumalta valinneeksi aamulla päälleen juuri kaupan myyjän näköisen puvun: paitaa, kenkiä, housuja ja jopa vyötä myöten. Mutta huomattavasti epätodennäköisempää on vielä se, että kauppaan astuisi samanaikaisesti kymmeniä sattumalta myyjän puvun päälleen laittaneita ihmisiä. Selitys sille, että odottaa tyttö/poikaystävää on yleensä uskottavan kuuloinen selitys paikalleen seisomiselle myymälässä. Mutta jos (väitteestä riippumatta) seisoskelee myymälässä myyjän puvun näköinen puku päällä, ja jos tällaisia seisoskelijoita on iso lauma, voi tämä tieto muuttaa alkuperäisen väitteen uskottavuutta. Väitteen uskottavuus voi siis riippua myös asiaan liittyvistä tiedoista. Ainakin sellaisen kuvan saa Best Buy-myymälän tapahtumista.

Tapauksessa näyttelijät esittivät argumentin tietämättömyydestä, esittäen olevansa tietämättömiä toisistaan. He antoivat siten ymmärtää, että kaikkien saapuminen paikalle myyjien asun kaltaisessa asussa olisi ollut vain yhteensattuma. Argumentin voisi esittää ehkä muodossa: "et ole osoittanut, että asumme ja samanaikainen läsnäolomme ei ole sattumaa, joten ensinnäkin se voi olla yhteensattuma, ja sitä tulee myös pitää yhteensattumana, ellet esitä vastakkaista tietoa".

Onko kyseessä argumentaatiovirhe? Best Buy-myymälä-tapauksessa tapaus oli järjestetty, ja näiden näyttelijöiden väitteet eivät siten pitäneet paikkaansa. Mutta entä jos todella kävisi tilanne, jossa myymälään astuu lauma ihmisiä toisistaan tietämättä, vahingossa myyjän puvun kaltainen asu päällään? Jos he väittäisivät olevansa syyttömiä yhteensattumaan, ellei toisin todisteta, olisiko tällöin kyse argumentaatiovirheestä?

Ilmeisesti ei. Tällöinkin argumentin tietämättömyydestä katsottaisiin ilmeisesti olevan oikeutetun.

Länsimaiseen oikeustajuunkin on juurtunut ajatus:
"Syytön, kunnes toisin todistetaan"

Oikeutta käytäessä ihminen on siis periaatteessa syytön, kunnes toisin todistetaan. Ajatus voidaan kirjoittaa myös muodossa: "Syytön, ellei esitetä tietoa siitä, että henkilö on syyllinen"
Kyse on vetoamisesta tietämättömyyteen, eli periaatteessa myös argumentista tiedon puutteesta (argument from ignorance). Silti kyse ei ole argumentaatiovirheestä.

Analogia-argumentti

************************************
Tämä teksti on alustava luonnos
************************************

Analogia-argumentin idea

Analogioihin pohjaavat päätelmät ovat eräs perustavanlaatuisimmista ihmisen harjoittaman päättelyn muodoista.

Ideana analogiaan pohjautuvissa päätelmissä on, että pohditaan esimerkkiä ottaen tarkastelun alle jokin vastaavaksi katsottu tilanne, ja sitten sovelletaan siitä vastaavaksi katsotusta tilanteesta saatua johtopäätöstä jollain tavoin alkuperäiseen tilanteeseen. Analogia-argumentilla haetaan siis alkuperäiseen tilanteeseen ratkaisua jostain vastaavaksi katsotusta tilanteesta.

Esimerkkejä analogia-argumenteista

Esimerkiksi analogiaan perustuva päätelmä siitä, että kirja putoaa alaspäin jos sen tiputtaa, voisi olla että myös kynä putoaa alaspäin, jos siitä päästää ilmassa irti.

Analogia-argumentit eivät kuitenkaan ole erehtymättömiä. Esimerkiksi kaasuilmapallo voikin lähteä ylöspäin, tai omatessaan sopivan määrän kaasua, jopa jäädä ilmaan jokseenkin paikoilleen. Kaasuilmapallon kohdalla analogia ei ole antanut oikeaa ennustetta, sillä tarkasteltavan ominaisuuden kohdalla analogia ei pätenytkään.

Analogia-argumentit eivät (siis) ole erehtymättömiä, mutta ilman niitä ei ihminen ilmeisesti voi käytännössä elää. Kadulla vastaan kävelevä ihminen tunnistetaan ihmiseksi eikä kissaksi, koska hän omaa tietynlaiset ominaisuudet: riittävän vahvat analogiat (ja riittävän vähäiset epäanalogiat). Kissa taasen omaa sellaiset epäanalogiat ihmisen edellyttämiin analogiavaatimuksiin nähden, ettei sitä normaali ihminen tule luokitelleeksi ihmiseksi.

Jopa tieteen tekeminenkin perustuu paljolti analogiapäätelmiin. Esimerkkinä voisi mainita alkuaineiden ryhmittelemisen niiden analogioihin (ja epäanalogioihin) pohjaten jaksolliseksi järjestelmäksi. Jos tietyt analogisuusehdot täyttyvät, kyse on vaikkapa hiiliryhmän alkuaineesta, jos taas tietyt toiset analogiaehdot täyttyvät, kyse on jalokaasusta, jne. Sen pohjalta, mitä tiedetään muiden samaan ryhmään (vaikkapa jalokaasuihin) kuuluvien alkuaineiden käyttäytymisestä, voidaan laatia ennusteita samaiseen ryhmään kuuluvan alkuaineen (vaikkapa tässä tapauksessa jonkin tietyn jalokaasun) käyttäytymisestä.

Esim. biologiassa vastaavasti luokitellaan lajeja analogioiden ja epäanalogioiden mukaan. Esim. kädelliset täyttävät tietyt (analogisuus)ehdot, ja vaikkapa nisäkkäät taas tietyt ehdot. (Vastaavasti voidaan mahdollisesti esittää ominaisuuksia, joita analogiaan kuuluvalla ei saa olla, esim. että nisäkäs ei saa munia tms.)

Esimerkiksi pimeässä katsottaessa analogiat eivät kuitenkaan aina osu kohdilleen. Vaikkapa pensas ulkona pimeässä saattaa alkaa vaikuttaa näyttämään ties miltä otukselta :D Tällöin analogia, joka kohdetta katsoessa syntyy mielessä, on väärä, ja analogiapäätelmä voi mennä kirjaimellisesti metsään.

Analogia-päätelmää ei voida todistaa ei-kehäisesti aina toimivaksi eikä aina toimimattomaksi

Itse asiassa on niin, ettei voida ei-kehäisesti edes osoittaa, että analogiapäätelmin voitaisiin saada luotettavaa tietoa. Kyse on perususkomuksesta, jota ei edes ole mahdollista todistaa. Todistus jouduttaisiin nimittäin tekemään analogialla, eli vaikkapa esimerkillä tilanteesta jossa analogia-argumentti toimii, joka olisi siis kehäinen todistus.

Vastaavasti myös analogia-argumentin toimimattomuuden todistus jouduttaisiin sekin tekemään analogia-argumentilla, joten sielläkin päädytään erikoiseen kehään: olisi loogisesti ristiriitaista osoittaa analogisesti, ettei analogia voi koskaan toimia, koska jos näin olisi, päätelmä itsessään kumoutuisi :)

Johtopäätökset

Analogiapäätelmät siis joskus erehtyvät. Mutta se, että analogiapäätelmät
erehtyvät joskus, ei voi olla peruste torjua kaikkia analogiapäätelmiä. Jos
analogiapäätelmistä pitäisi kokonaan luopua, ei ihminen voisi tehdä ilmeisesti juuri mitään päätelmiä. Niin perustavanlaatuinen päättelytapa analogioihin perustuva päätteleminen on.

Sitä luotettavammaksi analogiapäätelmä mahdollisesti tulee, mitä enemmän mm. havaintoja on, mitä enemmän kyseisen analogian toimivuutta päästään testaamaan, ja mitä erilaisemmista tilanteista havainnot ovat. Täysin varma analogiapäätelmä ei ole koskaan, mutta sellaiseen päättelytapaan me ihmiset joudumme päätelmissämme kuitenkin nojaamaan, ja sen kanssa meidän täytyy elää.

Darwinilainen evoluutioteoria pitää sisällään kannanoton myös elämän synnystä

Olen silloin tällöin törmännyt väitteeseen, jonka mukaan (uusdarwinilainen) evoluutioteoria ei tee minkäänlaista kannanottoa elämän syntyyn. Koska kyseinen legenda on varsin laajalti levinnyt, lienee korkea aika esittää sille kumous.

Osoitan tässä siis, että väite siitä, että uusdarwinilainen evoluutioteoria ei pitäisi sisällään mitään kannanottoa elämän syntyyn liittyen, ei pidä paikkaansa. Osoitan kyseisen väitteen olevan paikkansapitämätön vetoamalla siihen asiantilaan, että darwinilainen evoluutioteoria ei ole yhteensopiva kaikkien mahdollisten elämänsyntyselitysten kanssa. Ja siitä, että se ei ole kaikkien mahdollisten elämänsyntyselitysten kanssa yhteensopiva, vedän johtopäätöksen, että se pitää sisällään kannanoton elämän syntyyn.

Tässä hieman yksityiskohtaisempi päättelyketju:

Darwinilainen evoluutioteoria ei (yleisen tulkinnan mukaan) ole yhteensopiva mm. näkemyksen kuutena peräkkäisenä päivänä tapahtuvan elämän syntyselityksen kanssa. Darwinilainen evoluutioteoria tavallaan "sisäänrakennettuna" sisältää siis näkemyksen, ettei elämä ole syntynyt kuudessa päivässä (Genesiksen kertomalla tavalla). Jos näin on, darwinilainen evoluutioteoria tekee kielteisen kannanoton ainakin yhtä elämän synty-vaihtoehtoa (Genesis "kirjaimellisesti" tulkittuna) kohtaan. (Esimerkkejä voisi kertoa useita lisääkin, mutta tässä päättelyketjussa yksikin esimerkki, eli kuuden päivän Genesis riittää). Kielteinen kannanotto ainakin yhtä elämänsyntynäkemystä kohtaan merkitsee kuitenkin sitä, että (uus-)darwinilainen teoria on tullut sisältäneeksi kannanoton elämän syntyyn. Darwinilainen evoluutioteoria ei siis ole yhteensopiva kaikkien elämänsyntyselitysten kanssa, joten sen voidaan katsoa sisältävän kannanoton siihen, miten elämä on syntynyt, ja miten se ei ole ainakaan syntynyt. Siten darwinilaisen teorian evoluutiosta voidaan katsoa sisältävän kannanoton myös elämän synnystä.

Debattia

Tässä voi keskustella tai väitellä erityisesti jotenkin älykkään suunnittelun ideaan liittyvistä aihepiireistä.

ID ja URA

Monet älykkään suunnittelun idean vastustajat esittävät älykkään suunnittelun olevan eräänlaisen uskonnon. Mutta mitä siitä sitten seuraa, jos älykäs suunnittelu on todella uskontoa?

Lain mukaan ihmisillä tulee olla uskonnon- ja omantunnonvapaus. Ketään ei siis saa lain mukaan syrjiä hänen vakaumuksensa perusteella.

Jos ID todella on uskontoa, on lain vastaista estää jonkun älykästä suunnittelua tukevan urakehitys hänen ID-myönteisen kantansa johdosta.

Kysymys älykkäästä suunnittelusta ja urakehityksestä nousi esiin, kun ID-myönteiseltä pro-elämä-filosofi ja lakitieteilijä professori Francis Beckwithiltä evättiin professorin virka yliopistossaan Yhdysvalloissa huolimatta siitä, että hän oli ilmeisesti tehnyt alallaan jonkinasteisen julkaisuennätyksen. Eväämisen varsinaista syytä ei ole tiedossani. ID-myönteisyyden on arveltu olleen eräs vaikuttava syy, mutta se ei mahdollisesti ole kuitenkaan ollut keskeisin. Beckwithin konservatiivisuuskaan ei ole ilmeisesti kaikkien mieleen. No, virallista syytä kun en tiedä, niin enpä siitä enempiä spekuloi.

Beckwithin professorin viran evääminen kuitenkin johti erääseen mielenkiintoiseen tapahtumaan. Biologi PZ Myers, joka tunnetaan myös ateisminsa voimakkaasta esiintuomisesta, kertoi nimittäin että hän itse äänestäisi kaikkia ID:tä (luonnon)tieteenä pitäviä vastaan omassa yliopistossaan professorin viroista päätettäessä.

Myers kirjoittaa myös:

Beckwith may be a nice fellow with a commendable publication record, but when it gets right down to it, his untenable position on intelligent design puts him smack in the middle of the tinfoil hat brigade. And that position on ID is a focus of many of his publications, so it is certainly a legitimate criterion for judging him.

Myersin mukaan siis ID-myönteisen pro-elämä filosofi Francis Beckwithin ID-positio on riittävä syy tämän "tuomitsemiseen" uraputken katkaisemalla, koska Beckwith on tuonut ID-myönteisiä näkemyksiä esiin julkaisuissaan.

Joku toinen voisi pitää tällaista urakehityksen katkaisuperustetta laittomana. Urakehityksen pysäyttämistä filosofilta tuolla tavoin voisi joku pitää myös vaikkapa akateemisen vapauden ja ajattelun kieltämisenä.


*****



Siteeraan lopuksi hieman Suomen lakia uskonnon, vakaumuksen ja mielipiteen syrjinnän kielloista.

Esim. Suomen perustuslaki sanoo:

">Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Yhdenvertaisuuslaissa (20.1.2004/21) puolestaan sanotaan:

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa.

2 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:

1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;

2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;

3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka

4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista.

6 §
Syrjinnän kielto

Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).

Syrjinnällä tarkoitetaan:

1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);

2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);

3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);

4) ohjetta tai käskyä syrjiä.

7 §
Menettely, jota ei pidetä syrjintänä

Tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä ei pidetä:

1) yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä;

2) sellaista 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syrjintäperusteeseen liittyvää erilaista kohtelua, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus;

3) ikään perustuvaa erilaista kohtelua silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen taikka työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.

Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista.

"Uskonnollinen"-leima

Turun Sanomissa Putte Wilhelmsson kirjoittaa kolumnissaan 24.3.2006:

"Itse asiassa, Ruse päättelee, jos evoluutioteoria todistaisi ateismin puolesta, sen opettaminen koulussa rikkoisi samaa uskonvapauden tulkintaa kuin luomiskertomuksen opettaminen.

Rusen puhe on uskonnollista propagandaa, kommentoi puolestaan darvinistina vieläkin tunnetumpi filosofi Daniel Dennett.

Maaliskuussa sanomalehtiin vuotaneen sähköpostikiistan mukaan Dennett syyttää Rusea halvasta kikkailusta ja tiedeyhteisön pettämisestä: "Pelkään, että olet joutunut pimeyden voimien valtaan, ja jollet pyörrä päätäsi, maineesi tuntemassani evoluutioyhteisössä on mennyttä."

Jos kirkossa käyvän Rusen vastauksesta poistetaan yksi epäkristillinen v-alkuinen sana, hän torjuu ateisti Dennettin langettaman tieteenkirouksen jyrkästi, ja syyttää kollegaansa evoluutiolla saarnaamisesta - Dennettille Darwinin opeista on tullut uusi uskonto, joka riittää ratkaisemaan kaikki normaalin tieteen ulkopuolelle jäävät elämänkatsomukselliset ja eettiset ongelmat."

Puten kolumni sisälsi minulle uuden "tiedon". Olen ollut siinä käsityksessä, että Michael Ruse on jonkinlainen agnostikko, mitä hän itsekin on ilmaissut olevansa. Joskus hänen positiotaan on myös kuvattu esim. humelaiseksi skeptikoksi. Mutta jostain syystä Putte Wilhelmsson kuitenkin esitti hänet kirkossa käyvänä. Kontekstista jää käsitykseen, että Putte Wilhelmsson pitää häntä ilmeisesti jopa kristittynä.

Ruse "uskonnolliseksi" (mahdollisesti kristityksi) esittämällä, sekä Dennetin ateistisuudesta kertomalla saadaan aikaan kaksintaistelu ihmisten taustojen välille, ei niinkään argumenttien välille. Tässä tapauksessa taustoilla rakennettu taistelu on vain varsin keinotekoinen, syystä että Ruse tosiaan taitaa olla teologisten ajatusten suhteen sellainen, kuin hän itse kertoo olevansa.

Michael Ruse 2004:
"Finally, I am theologically a skeptic. (I prefer that term over "agnostic," which implies indifference-and I am certainly not.)"

Joskus on kuitenkin mietityttänyt, miten Michael Rusen urakehitys ja näkemysten arvostus mahtaisi erota nykyisestä, jos hän tosiaan olisikin (ollut) kristitty?
Jos kristitty esittäisi evoluutiosta tulleen Dennettille eräänlaisen uskonnon, argumenttien läpikäymisen sijasta ne ehkä helposti sivuutettaisiin, ja vain todettaisiin väitteen esittäjän olleen kristityn, ja näkemyksen "johtuneen" (vain) siitä. Kun väitteen esittäjä on ei-kristitty biologian (erityisesti darwinismin) filosofi Michael Ruse, ei argumentin esittämisen voida kuitenkaan kai väittää johtuneen siitä, että sen esittäjä on "uskonnollinen".

Tai no - kuten Putte osoitti - kyllä niin voidaan kai sittenkin tehdä. :)

(Eri juttu sitten on, kuinka oikeutettu sellainen väite oli/on... ;)

Välipala

"Thomas B" kirjoittaa osana jo jonkin aikaa käymäämme blogikeskustelua:

"Haluan nyt erityisesti täsmentää, että Darwin oli muotoillut luonnonvalintaa koskevan teoriahahmotelmansa jo 1830-luvun lopulla (ks. Paul H. Barrett et al.: Charles Darwin’s Theoretical Notebooks, 1836-1944: Geology, Transmutation of Species, Metaphysical Enquiries (CUP, 1993)). Vuonna 1842 (kaksi vuotta ennen Vestigesin julkaisua) Darwin kirjoitti siitä lyhyehkön 35-sivun mittaisen luonnoksen Sketch on Natural Selection ja vuonna 1844 mittavamman 230-sivun esseen, jonka hän alunperin määräsi julkaistavaksi vain siinä tapauksessa, että hän ehtisi kuolla ennenaikaisesti."

Yritit mahdollisesti kertoa, että Darwin olisi ollut edelläkävijä, ja Vestiges vasta hänen jäljillään tms. En tiedä, koska Vestiges on varsinaisesti kirjoitettu. Sen julkaisua on todennäköisesti viivytetty. Vestigesin kirjoittaja mahdollisesti jossain määrin pelkäsi teoksen julkaisemista: kun kirja julkaistiin, ei siitä kirjoittajan oikeaa nimeä löytynyt. Kirjoittajaksi epäiltiinkin alkuun mm. Charles Darwinia.

Luonnonvalinnan idea muodostui ilmeisesti tosiaan paljolti 1830-luvulla, ei tosin ensimmäisenä Charles Darwinin toimesta. Edward Blyth nimittäin pohjusti tien Darwinin luonnonvalinta-ajatuksille artikkeleillaan "Magazine of Natural History"-julkaisussa. (Ks. esim.) Blythin vaikutus Darwinin ajatuksiin ja teorioihin on kiistaton. Darwin itse mainitsi Blythin Lajien Synty-kirjansa ensimmäisessä luvussa, kirjoittaen hänestä mm. näin: "...Mr Blyth, whose opinion, from his large and varied stores of knowledge, I should value more than that of almost any one..."

Kirjoitat, Thomas, nyt Chambersin näkemyksistä:

"Luomakunnan toimintaa ohjasivat Jumalan luomat ja asettamat ‘luonnonlait’, jolloin Jumalan aktiivinen puuttuminen luonnollisen maailman tapahtumiin ei enää ollutkaan välttämätöntä."

Tämä kuulostaa jo aika lailla sellaiselta Chambersilta, millainen käsitys minulla itsellänikin hänestä on, toisin kuin edellisessä tekstissä hänestä lausumasi. (Esim. kirjoitit silloin että Chambers olisi esittänyt, että "kaiken kykeni selittämään vetoamalla vain Jumalaan"). Silloisesta tekstistäsi saattoi minusta saada väärän kuvan Chambersin positiosta. Ja niin, en ole itse lukenut Vestigesiä kokonaisuudessaan. Osia siitä olen kyllä lukenut, mutta en koskaan koko teosta alusta loppuun. Koko kirjan lukemista voisi kyllä harkita, jos olisi joskus ylimääräistä aikaa.

*****

Kävin tässä postauksessa läpi vain lyhyesti erästä keskustelun sivujuonta. Varsinaisiin pääaiheeseen, mm. Darwinismin ja ateismin suhteeseen, tarkoitukseni on palata lähitulevaisuudessa. Kirjoitan vastineeni "Thomas B":n jo jonkun aikaa sitten antamiin loppuihin blogivastauksiin mahdollisesti viikon päästä. (Ei paranisi ehkä kauhean tarkasti luvata, sillä vastaaminen on jo nyt viipynyt aiottua kauempaan.) Tarkoitus on silloin kirjoittaa pääasiassa keskustelun alla olevaan ateismi-aiheeseen liittyen. Esitän kuitenkin jo vastaamistani ennen tässä kaksi kysymystä Thomasille mietiskeltäväksi.

Kirjoitit aiemmin:

"Tietysti olen valmis myöntämään sen, että evoluutioteoria täytti omalta osaltaan valtaisan biologista maailmaa koskevan tiedollisen aukon, joka liittyi ilmiöiden alkuperää ja mekanismeja koskeviin kysymyksiin, mutta olen kuitenkin valmis väittämään, että jo ennen Darwinia oli olemassa mielekkäitä syitä olla ateisti."

a) Voisitko kertoa, millaisin perustein olisit "ollut" ateisti ennen evoluutioteorian olemassaoloa?

b) Millaisena "näkisit" elämän historian, jos olisit ateisti, eläisit ennen Darwinia, etkä tuntisi (Darwinin etkä myöskään esim. Lamarckin) evoluutioteoriaa?

(Tarkoitan jälkimmäisellä mielikuvitusta (varmaan jossain määrin) vaativalla kysymyksellä sitä, että voisitko kuvitella lajien olevan esim. ikuisia tms.; tai miten voisit ajatella tällöin niiden olevan syntyneen ja ilmestyneet Maan päälle. Kysyn tämän sillä, etten tunne silloin vallinneen "ateistisen" ajattelun historiaa siinä määrin, että tietäisin, millaisia elämän historia-ajatuksia ateistit tällöin ovat omanneet ja esittäneet. Oletan sinun tietävän siitä siis itseäni enemmän.)

[Päivitys: "Thomas B." on ilmoittanut haluavansa päättää käymämme keskustelun. Olen ilmoittanut suostuvani hänen tahtoonsa. Siten tämä "Välipala"ksi otsikoimani teksti jää ilmeisesti keskustelumme viimeiseksi osaksi minun blogissani. (Kiitokset käydystä keskustelusta kävin kirjoittamassa hänen blogiinsa).

Mahdollisesti jatkan jossain vaiheessa joidenkin keskustelussa esillä olleiden teemojen käsittelyä.]

Tiedotus

Tiedotus blogini lukijoille

Tällä hetkellä en valitettavasti ehdi paneutumaan asiaan ja kirjoittamaan seuraavaa vastausta aiemmin käymäämme keskusteluun "Thomas B":n kanssa. Kirjoitan seuraavana blogauksenani tänne vastauksen hänelle, kunhan ehdin. Vastauksen kanssa saattaa mennä vielä seuraavaan viikkoon, sillä näyttää siltä, etten kuitenkaan ehdi sitä tällä viikolla kirjoittaa. Pahimmassa tapauksessa sitäkin pidemmälle.

Anti-Scientific Dissent From Darwinism

ANTI-SCIENTIFIC DISSENT FROM DARWINISM

"We are NOT skeptical of claims for the ability of random mutation and natural selection to account for the complexity of life. Careful examination of the evidence for Darwinian theory should NOT be encouraged."

If you have a Ph.D. in engineering, mathematics, computer science, biology, chemistry, or one of the other natural sciences, and you agree with the following statement, "We are NOT skeptical of claims for the ability of random mutation and natural selection to account for the complexity of life. Careful examination of the evidence for Darwinian theory should NOT be encouraged," then please contact us at http://www.blogger.com/comment.g?blogID=1688 8723&postID=114045373063660627&isPopup=true

Sota Oxfordin yliopistoa vastaan

Eläinkokeita ja ilmeisesti sitä kautta eläintieteitäkin eräässä mielessä vastustavat eläinaktivistit jatkavat hyökkäystään Oxfordin yliopistoa vastaan. Nyt he uhkaavat jo Oxfordin yliopiston rahoittajia. Eläinaktivistit ovat nimittäin uhanneet hyökätä peräti sadan Oxfordin yliopiston kanssa tekemisissä olevan yrityksen työntekijöiden kimppuun. (Animal Liberation Front (ALF):n "mielestä minkä tahansa Oxfordin tieteenalan tukeminen on nyt pahasta, kun yhteen yliopiston osaan nousee koe-eläinlaitos." "ALF on sanonut, että se ryhtyy toimiin yritysten johtoa ja työntekijöitä vastaan, mikäli yritykset eivät vedä viikon kuluessa pois tukeaan yliopistolta.")

Mitähän asialle aikoo tehdä eläintieteilijä, Oxfordin yliopiston luonnontieteiden yleisen ymmärtämisen professori Richard Dawkins? Voisi olettaa luonnontieteiden yleisen ymmärtämisen professorin erikoisalaa olevan selittää eläinaktivisteille, miksi uusi eläinkoelaboratorio on välttämätön luonnontieteiden edistyksen ja/tai Oxfordin yliopiston kehityksen kannalta... ;-)

Siteerasin yllä ja tämän jäljessä uutista Taloussanomien sivustolta, missä uutinen on vapaasti nähtävillä antamassani linkissä.

Taloussanomat, tutkimus, 20.02.2006 kello 13:29:

Eläinaktivistit uhkaavat sataa brittifirmaa

Eläinaktivistit uhkaavat iskeä sadan brittifirman työntekijöiden kimppuun, elleivät nämä välittömästi vedä pois tukeaan Oxfordin yliopistolta.

Sotaisesta otteestaan ja kommandopipoisista kannattajistaan tunnettu Animal Liberation Front (ALF) on ottanut Oxfordin yliopiston rahoittajat tähtäimeensä, koska yliopisto rakennuttaa parhaillaan koe-eläinlaboratoriota.

ALF on sanonut, että se ryhtyy toimiin yritysten johtoa ja työntekijöitä vastaan, mikäli yritykset eivät vedä viikon kuluessa pois tukeaan yliopistolta. Järjestö ei ole julkistanut listallaan olevien yritysten nimiä, mutta sanomalehti Independentin mukaan ainakin IBM, Vodafone ja BP ovat esiintyneet yliopiston rahoittajina.

Oxfordin yliopiston lääketieteen tutkimusyksikön yhteyteen nousevalla eläinkoelaboratoriolla ei ole suoria yritysrahoittajia, mutta ALF:n mielestä minkä tahansa Oxfordin tieteenalan tukeminen on nyt pahasta, kun yhteen yliopiston osaan nousee koe-eläinlaitos.

Britannian eläinsuojelijoilla on pitkä ja menestyksekäs taloudellisen häirinnän historia. Järjestöt ovat jo pitkään pyrkineet tukahduttamaan koe-eläinlaitosten toimintaa häiritsemällä esimerkiksi niitä rahoittavien pankkien asiakkaita.

Pahiten eläinsuojelijoiden hampaisiin joutuneen Huntingdon Life Sciences -yhtiön omistajakunta joudutaan pitämään salassa ja yhtiön rahoitus tulee USA:n kautta, koska brittiyhtiöt ovat katkaisseet suorat kytköksensä yhtiöön.

ALF julisti sodan Oxfordin yliopistoa vastaan joulukuussa. Silloin se kehotti kannattajiaan hyökkäämään sekä opiskelijoita että yliopiston henkilökuntaa vastaan.

Tunne fundamentalismi

Vesan blogivihjettä seuraten päädyin blogiin, jossa oli luotu uusi käsite - "tunnefundamentalismi". Blogissa kerrotaan ensin "perinteisen" fundamentalismin historiasta:

Fundamentalismilla on alun perin tarkoitettu Amerikassa modernismin vastapainoksi noussutta teologista liikettä, joka halusi ottaa uskon perusteeksi tietyt fundamentit, horjumattomina pidetyt totuudet. Yksi näistä oli usko Raamatun erehtymättömyyteen. Nykyään fundamentalismi on vakiintunut yleistermiksi kuvaamaan liikkeitä, joille on ominaista usko tiettyihin horjumattomiin ja erehtymättöminä pidettyihin periaatteisiin, haluttomuus tarkastella kriittisesti omaa ajattelua ja yleensä myös tapa jakaa maailma hyvin mustavalkoisesti omiin ja vastustajiin. Tyypillistä fundamentalistisille liikkeille on myös agressiivinen suhtautuminen vastustajiin ja heidän ajatustensa ja persoonansa tyrmääminen pelkästään sillä perusteella, että he kuuluvat eri ryhmään, sekä oman ’totuuden’ voimakas ja vastalauseita sietämätön julistaminen.

Uudesta fundamentalismin lajista kerrotaan:

Tälle uudelle fundamentalismille on edeltäjänsä tapaan ollut ominaista keskittyminen moraalikysymyksiin. Siinä, missä vanha fundamentalismi ammensi moraaliset näkemyksensä kirjaimellisesti tulkitsemastaan Raamatusta, nykyinen fundamentalismi ammentaa ne ihmisen tunne-elämästä.

Ajattelin, että käsitettä "tunnefundamentalismi" voisi laajentaa kattamaan muitakin, kuin vain moraalisia kysymyksiä. "Tunnen olevani oikeassa, joten olet väärässä"-tapainen argumentointi voisi olla joissain tapauksissa merkki tämänkaltaisesta tunnefundamentalismista. "Asia on näin, koska minusta tuntuu siltä" taas toinen.

Ja kun ID-IDEA-sivustolla ollaan, niin "tunnefundamentalismia" pitää heti kokeilla soveltaa. Sovellan sitä erääseen anti-ID-hahmoon.

Richard Dawkins, joka on (myös) eräs maailman tunnetuimmista ateisteista, vastasi World Question Centerin kysymykseen siitä, mitä hän itse uskoo ilman todisteita (“What Do You Believe Is True Even Though You Cannot Prove It?”), seuraavasti:

Uskon, että elämä, kaikki äly ja luovuus ja kaikki "suunnitelma" maailmankaikkeudessa on suoraa tai epäsuoraa Darwinilaisen luonnonvalinnan tuotetta. Tästä seuraa, että suunnittelu tulee myöhään maailmankaikkeudessa - Darwinilaisen evoluutiojakson jälkeen. Suunnitelmaa ei voi olla ennen evoluutiota ja siksi suunnittelua ei voi olla maailmankaikkeuden "perustana".

(I believe that all life, all intelligence, all creativity and all ‘design’ anywhere in the universe, is the direct or indirect product of Darwinian natural selection. It follows that design comes late in the universe, after a period of Darwinian evolution. Design cannot precede evolution and therefore cannot underlie the universe.)

Tunnefundamentalismia voisi edustaa myös kanta "elämää ei ole voitu suunnittella, koska X:stä tuntuu, että elämän takana ei voi/saa olla suunnittelua".

Itse asiassa myös vaikkapa usko siihen, että metodologisen naturalismin soveltaminen tuottaisi aina todellisuutta täysin vastaavaa tietoa, voisi olla myös tunnefundamentalistinen usko: väitettä kun ei kyetä osoittamaan todeksi.

Neodarwinismin ja ateismin suhteesta, osa 2

"Thomas B" vastasi edelliseen blogaukseeni liittyviin kysymyksiin, joihin olin kommentoinut hänen blogissaan, seuraavasti:

Minusta on kuitenkin aivan selvää, että nämä oheiset kaksi lausuntoa eivät vielä sinällään osoita mitään - ne eivät todista, että neodarwinismin ja ateismin välillä olisi jokin loogisesti pätevä suhde.

Lainausten tarkoitus oli osoittaa se, mitä sanoin niitä siteeratessani:

"sitaattien tarkoitus oli kertoa siitä, että on ihmisiä, jotka näkevät evoluutioteorian olevan varsin keskeisesti kosketuksessa ateismin kanssa."

Tuon osoittamisen sitaattini toteuttivat.

Sitaattien tarkoitus ei ollut osoittaa, että neodarwinismista ateismiin päädyttäisiin välttämättömästi rationaalisen pakon seurauksena. Sellaista "pakko"-siltaa ei tunnu olevan myöskään älykkään suunnitelman idean ja teismin välillä. Älykkään suunnitelman idealla onkin myös ei-teistisiä tukijoita.

Otan seuraavassa työkalukseni jjmarkan esiin tuoman tavan, jossa määritellään ateismi suhteessa johonkin. Lainaus häneltä, jonka tarkoitus on selventää sitä, mitä ateismi suhteessa J[/j]umalaan "A" merkitsee:

Muslimit eivät usko Raamatun ilmoittamaan kolmiyhteiseen Jumalaan, joten he ovat ateisteja tämän Jumalan suhteen, mutta eivät tietenkään kaikkien mahdollisten jumalien. Minä taas olen ateisti Allahin suhteen, samoin kuin hindulaisuuden tuhansien jumalien suhteen. (Ei tässä ole mitään merkillistä. Itse asiassa alkukristittyjä vainottiin juuri ateismin vuoksi; he kun kielsivät kaikki muut jumalat paitsi omansa!)

Nyt kohtaan "A" voidaan liittää erilaisia ominaisuuksia, ja käsitteen "ateismi suhteessa" kohteeseen avulla voidaan tarkastella erilaisten uskojen keskinäisiä yhteyksiä.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa neodarwinilainen evoluutiotulkinta (elämän iällä vaikkapa yli 3,5 miljardia), ja tutkitaan sen suhdetta vaikkapa "A":han, joka määritellään: "A= Jumala, joka on kaikkivaltias ja luonut Maahan elämän alle 10 000 vuotta sitten". Määritellään, että: jos uskoo "A":n olevan totta, on teisti tällaisen Jumalan suhteen. Jos ei usko "A":n olevan totta, on puolestaan ateisti tällaisen Jumalan suhteen. Sitten esitetään kysymys: sopivatko tällainen neodarwinilainen tulkinta ja "A" yhteen? Yleinen tulkinta on, että "ei".

Vastaavalla tavalla voi pohtia monien muidenkin näkemysten keskinäistä suhdetta. Jos otettaisiin toiseksi vertailukohdaksi "aidosti tieteellinen evoluutioteoria" (mitä se sitten lieneekin, ja huomiomatta niiden todellista lukumäärää, joka poikennee ykkösestä), ja sitten käytäisiin läpi, mitä voidaan jättää kohtaan "A", siten että ne ovat yhteensopivia keskenään, nähtäisiin, millä tavalla nämä näkemykset korreloivat tarkemmin ottaen toistensa kanssa. Samalla kävisi selväksi, millaisia teismin variaatioita pidetään yhteensopivina neodarwinismin (sitäkin tosin taitaa olla monenlaista lajia) kanssa.

Näkemysten suhteita voidaan (tosiaan) tarkastella myös korrelaatioiden valossa. Ilmeisestikin usko neodarwinismin totuuttavastaavuuteen omaa korrelaatiota ateismin kanssa. On kuitenkin vaikea sanoa, onko kyseessä missä määrin syy vai seuraus: ja jos, niin kummasta vaiko jostain muusta, kolmannesta tms. tekijästä.

Palatakseni Dennettin antamassani linkissä sanomaan:
"...we should also acknowledge that evolutionary biology does conflict with the idea of a divine creator..."
("...meidän tulisi tunnustaa että evoluutiobiologia on ristiriidassa jumalallisen luojan idean kanssa...") Tarkasteltaessa asiaa "ateisti suhteessa johonkin"-periaatteella, voidaan todeta, että Dennett näkee evoluutiobiologian johtavan ateismiin mm. perinteisen kristinuskon uskontunnusten mukaisen Jumalan suhteen (mikäli uskontunnustukset lukee todellisuutta vastaavina, uskonnoliset kielipeli-tulkinnat jne. ovat eri asia).

"Thomas B" kirjoittaa:

Olen karkeasti ottaen sitä mieltä, että ns. darwinistinen vallankumous oli osaltaan sekä biologinen että ideologinen, sillä kumpikaan ei olisi voinut syntyä ilman toista. Kysymys kuitenkin siitä, että miten ateismin motivaatio liittyy tähän, on jotain aivan muuta. Tietysti olen valmis myöntämään sen, että evoluutioteoria täytti omalta osaltaan valtaisan biologista maailmaa koskevan tiedollisen aukon, joka liittyi ilmiöiden alkuperää ja mekanismeja koskeviin kysymyksiin, mutta olen kuitenkin valmis väittämään, että jo ennen Darwinia oli olemassa mielekkäitä syitä olla ateisti.

Ajatus evoluutiosta ei ollut Charles Darwinin keksintö. (Mitä et väittänytkään.) Ideaa esittivät mm. jo antiikin filosofit aikoinaan. Charles Darwinkin hyödynsi mm. 15 vuotta ennen hänen tunnettua Lajien synty-kirjaansa ilmestyneen, liikemies Robert Chambersin kirjan "Vestiges of the Natural History of Creation" (1844) ajatuksia.
Michael Rusen sanoin: "Evolution, in Chambers’s hands, was an idea of the same ilk, for the facts were secondary to the primacy of the ideology. Evolution, like phrenology, was a vehicle for pushing doctrines of progress."

Voidaan perustellusti esittää, että (Rusen terminologiaa käyttäen) evoluutiobiologia syntyi pseudotieteestä. Voisi esittää oikeastaan, että "vallankumous" (josta kirjoitit) lähti liikkeelle ensin ideologiselta perustalta, ja vasta myöhemmin siihen liittyi enenevässä määrin "biologinen vallankumous".

Evoluution ymmärtämisestä ja ateismista

Minulle tuli hiljattain mieleen pohtia eräästä näkökulmasta - lyhyesti ja pinnallisesti - käsitteen "evoluutio" sisältöä suhteessa ateismiin. (Virikkeen tälle lyhyelle tekstille antoi eräs blogikirjoitus (ks.)). Kirjoitan tähän ajatuksista, joita kyseistä blogia lukiessani minulla heräsi.

Eräs maailman tunnetuimmista ateisteista, evoluutiobiologian popularisoija, Richard Dawkinsin kertoo: “My personal feeling is that understanding evolution led me to atheism.“. (Suomeksi: Henkilökohtainen tunteeni on, että evoluution ymmärtäminen johti minut ateismiin). Daniel Dennett puolestaan kirjoittaa: “If they said that the theory of evolution in no way conflicts with the existence of a divine creator, then I must say that I find that claim to be disingenuous.” (Suomeksi: Jos he sanovat, että evoluutioteoria ei ole millään tavoin ristiriidassa jumalallisen luojan kanssa, minun täytyy tällöin sanoa että minusta väite on epärehellinen.) Nimiä ja lausuntoja voisi listata toki lisääkin, mutta sitaattien tarkoitus on kertoa siitä, että on ihmisiä, jotka näkevät evoluutioteorian olevan varsin keskeisesti kosketuksessa ateismin kanssa.

Seuraavaksi minulle tuli mieleen 38:n Nobel-palkitun joitakin kuukausia sitten allekirjoittama julkilausuma, jossa mm. sanotaan:

Logically derived from confirmable evidence, evolution is understood to be the result of an unguided, unplanned process of random variation and natural selection.

He siis väittävät, että evoluution ymmärrettäisin olevan tulosta “ohjaamattomasta, suunnittelemattomasta prosessista”. Heidän kirjeensä alkoi “We, Nobel Laureates, are writing in defense of science“, eli he kirjoittavat edellä mainitut sanat kuvitellen olevansa puolustamassa tiedettä.

Ovatko nuo 38 Nobel-palkittua oikeassa, vaiko erehtyneet siitä, miten evoluutioteoria pitäisi ymmärtää ja siitä, mitä tiede on?

Sana on vapaa.

Uncommon Descent-blogin uudet tuulet

Uncommon Descent-blogista (joka löytyy blogilistasta oikealta puolelta sivua) ja joka ennen oli William A. Dembskin oma blogi: johon ainoastaan hän postasi, seuraava uutinen:

By popular demand this blog is back in operation, though with only limited participation in the future from me. Past contributors to this blog have decided they are willing to shoulder the responsibility of maintaining this blog, namely, DaveScot, Bombadill, Crandaddy, and Gumpngreen. Unlike in the past, when they were limited to commenting on my postings, they now have full posting privileges. They will be in charge of the day-to-day business of this blog, everything from keeping it interesting to approving comments to booting recalcitrant commenters. Of these four, DaveScot has been the designated blogczar — the buck stops with him.

ID-keskustelun kehystäminen Helsingin Sanomissa 3.1.2006

Tämä postaus on lähetetty Helsingin Sanomien tiedeblogiin tekstin kirjoittaneen toimittajan ja muidenkin luettavaksi ja mahdollisesti kommentoitavaksi. Linkin lisään, kunhan teksti "julkaistaan" blogissa (kaikki kommentit kyseisessä blogissa käyvät ensin blogin ylläpitäjien tarkistettavana ennen niiden ilmestymistä blogiin).

[Päivitys: Linkki on tässä. Lähdettä väitteelle "Discovery tähtää kuulemma sataan julkaistuun kirjaan, mutta niitä ei vain synny.", ei ole - toimitukselta tiedustelemisesta huolimatta - ainakaan toistaiseksi minun tietooni saapunut.]

Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Marko Hamilon avaaman keskustelun otsakkeen ollessa "ID/Evoluutiokeskustelun kehystäminen", otan alkuperäistä aihetta sivuten esiin joitakin poimintoja Helsingin Sanomien tämänpäiväisestä ID-keskustelun kehystämisestä.

Timo Paukku kirjoittaa (HS 3.1.06, D1):
"Pennsylvanian osavaltion oikeusasteiden piti päättää, onko ns. älykäs suunnittelu (intelligent design) tiedettä vai ei.
Ei, päätti tuomari. ID ei tule Devonin kouluissa osaksi tiedeopetusta, eikä kelpaa kouluissa Darwinin evoluutioteorian rinnalle."

Ensinnäkin: Timo Paukulle on käynyt pieni nimivirhe: kyse on Doverista, ei Devonista. (Muoto "Devon"on jonkinlainen välimuoto YLE:n taannoin esittämän Denverin ja oikeasti kyseessä olevan Doverin välillä :))

Toisekseen: Paukun ensimmäinen väite on sikäli mielenkiintoinen, että tuomioistuimen velvollisuus oli ottaa kantaa lähinnä siihen, saako Doverin koulupiirissä velvoittaa opettajat lukemaan yhdeksännen luokan oppilaille biologian tunnilla seuraava lausuma:

["The Pennsylvania Academic Standards require students to learn about Darwin’s Theory of Evolution and eventually to take a standardized test of which evolution is a part.
Because Darwin’s Theory is a theory, it continues to be tested as new evidence is discovered. The Theory is not a fact. Gaps in the Theory exist for which there is no evidence. A theory is defined as a well-tested explanation that unifies a broad range of observations.
Intelligent Design is an explanation of the origin of life that differs from Darwin’s view. The reference book, Of Pandas and People, is available for students who might be interested in gaining an understanding of what Intelligent Design actually involves.
With respect to any theory, students are encouraged to keep an open mind. The school leaves the discussion of the Origins of Life to individual students and their families. As a Standards-driven district, class instruction focuses upon preparing students to achieve proficiency on Standards-based assessments."]

Oikeudella ei ollut mitään velvollisuutta (Paukku kirjoitti: "oikeusasteiden piti") päättää siitä, onko ID tiedettä vai ei. Oikeuden tehtävä oli päättää, onko tuon lausuman lukemisen vaatiminen sallittavaa. Oikeudella oli kuitenkin toki oikeus (ilman pakkoa) esittää päätöksen perusteissa kantansa myös ID:n luonnontieteellisyyteen. Päätöksessä otettiinkin kantaa ID:n luonnontieteellisyyteen mm. näin:
"we find that while ID arguments may be true, a proposition on which the Court takes no position, ID is not science. We find that ID fails on three different levels, any one of which is sufficient to preclude a determination that ID is science. They are: (1) ID violates the centuries-old ground rules of science by invoking and permitting supernatural causation..."

Eli niin kauan, kuin ID:n tukijat eivät kykene poissulkemaan mahdollisuutta sille, että suunnitelman takana voisi olla "ei-luonnollisia" syitä, ID ei tämän rajauksen mukaan ilmeisesti voi olla luonnontiedettä. Päätöksen mukaan ID tulee sulkea lähtökohtaisesti luonnontieteiden ulkopuolelle, riippumatta tulevista löydöistä, evidenssistä tai muustakaan vastaavasta. Siihen, onko esim. elämä suunniteltu vai ei, päätös ei ottanut kantaa: oli elämä todellisuudessa suunniteltu tai ei, päätöksen mukaan biologian tunneilla ei saa (ainakaan Doverissa) kuitenkaan vaatia opettajia kertomaan edes mahdollisuudesta sille, että elämä saattaisi olla myös suunnitelman seurausta.

Sellainen erittäin mielenkiintoinen lause Timo Paukun tekstistä löytyy myös, kuin: "Discovery tähtää kuulemma sataan julkaistuun kirjaan, mutta niitä ei vain synny."

Koska itse en ole tuota virkettä ennen kuullut, kuulisin virkkeelle mielelläni lähteen(?)
(Helsingin Sanomien tiedetoimitus ei kaiketi kirjoita juttujaan (pelkkien) kuulopuheiden perusteella, vaan esitetylle (yllä siteeraamalleni) väitteelle löytynee helposti lähde. Minä vain en toistaiseksi ole törmännyt siihen lähteeseen, joten siksi tiedustelen sitä.)

ID-keskustelun kehystämiseen liittyen voisin nostaa vielä esiin sen havainnon, että Barbara Forrestin suulla samaisessa tekstissä on kirjoitettu: "ID ei kuitenkaan ole antanut tutkittavaksi yhtään koetta tai ennustetta".
Kyseisen väittämän sisältöä voi skeptinen lukija ihmetellä verratessaan sitä juuri edellisessä viestissä siteeramaani Behen (2000) lausumaan, jossa hän kertoo koejärjestelystä, jolla hänen ID-hypoteesinsa voi hänen itsensä mukaan falsifioida: a scientist could go into the laboratory, place a bacterial species lacking a flagellum under some selective pressure (for mobility, say), grow it for ten thousand generations, and see if a flagellum–or any equally complex system–was produced. If that happened, my claims would be neatly disproven.”

Sfnet-teksti

Otan tarkastelun alle jotkut kohdat nyt joskus kauan sitten osakseni saamasta kommentista. En juuri vastaa kysymyksiin, mutta analysoin hieman muutoin tapaa, jolla kommentissa on tarkasteltu asiaa.

...miksi ei osannut tehdä kunnon työtä vaikka on kaikkivaltias? Onko jumala tosiaankin tumpelo? Eikö ID silloin ole jumalanpilkkaa?

Kirjoitin aikanaan lyhyehkön tekstin kaikkivaltius-käsitteeseen liittyen.

Lainasin tällöin Swinburnelta mm.: "Jumala on kaikkivoipa, hän voi tehdä mitä tahansa." "Jumalan kaikkivaltius ei tajoitu siihen, että hän voi toteuttaa kaikki päämääränsä; hän voi täysin vapaasti myös valita omat päämääränsä."Eli jos joku olisi kaikkivaltias, tästä seuraa Swinburnen lausuman perusteella se, että hänellä on vapaus tehdä mitä haluaa: valita jopa omat päämääränsä. Kaikkivaltias voi siis tehdä määritelmän mukaan juuri sellaista työtä kuin haluaa. Minkään "kaikkivaltiaan" tuottaman "tumpelonkaan" (katsojan subjektiivinen arvio) tuotteen perusteella ei liene perusteltua sanoa tumpeluudenkaan perusteella jotain "ei-kaikkivaltiaaksi": kaikkivaltiaalla kun ei olisi mitään pakkoa tehdä mitään "ei-tumpeloa" ollakseen kaikkivaltias.

Haluaisin nyt ID-iooteilta kysyä, että jos biodiversiteettiä ei ole luonut jumala, eikä evoluutio, niin mikä sitten? Nimittäin jos jostain syystä kävisi ilmi, että ID-iootit ovat oikeassa, niin eikö tieteen primääritavoitteeksi tulisi selvittää kuka jumala on ja mitä tarkoitusta varten jumala elämän ja maailman loi."

Ensinnäkin otan tästä muistiin kirjoittajan tavan käyttää termiä evoluutio merkityksessä "luoja". Toisena jään miettimään sitä, mitä mahtaa tarkoittaa kysymys "kuka jumala on" "tieteen primääritavoitteena". Omasta mielestäni esim. nimen antaminen kohteelle ei ole vielä kovin kummoinen identifiointi tms. Olisi mielenkiintoista kuulla tarkemmin, millä metodilla kommentin kirjoittanut lähtisi "tieteen primääritavoitettaan" tutkimaan. Kolmas huomioni on kysymys siitä, miten edelliseen huomioon voidaan edes päätyä: eli se, miten voisi käydä ilmi, että "ID-iootit ovat oikeassa": mikä löytö vakuuttaisi "baggien" siitä, että "ID-iootit" ovat oikeassa. (Ja mikä löytö taasen esim. sen, että kaikki ID:n tukijat ovat väärässä)