"Voi olla"

Kirjoitin elokuussa näin:

"10 vuotta sitten monissa tiedepiireissä oltiin innoissaan Marsista: tällöin katsottiin saadun erään meteoriitin (nimeltään ALH84001) välityksellä evidenssiä siitä, että Marsissa on (ainakin ollut) elämää. NASA:n virkailijoiden kerrotaan puhuneen jopa "vuosisadan luonnontieteellisestä löydöstä". Nyt into on laantunut: enää harva tiedemies kertoo ainakaan ääneen uskovansa Marsissa olevan elämää. Toimittaja Matt Crenson lopettaa asiasta kertovan tuoreen (englanninkielisen) artikkelinsa hauskasti: hänen hypoteesinaan on, että huolimatta siitä, että tällä hetkellä tiedepiireissä todella harva puhuu Marsin elämän puolesta, Crenson ennustaa että puheet elämästä Marsissa tulevat alkamaan kohta taas uudelleen."

Puheita Marsin elämästä on näemmä taas esitetty. Tällä kertaa aiheesta on uutisoitu hypoteettisin perustein, vailla Marsista hankittua evidenssiä. YLE uutisoi 24.10.2006 tiedeuutisessaan seuraavasti:

"Marsissa voi olla elämää karuista olosuhteista huolimatta

Mars-planeetan pinnalla on hyvin kylmä ja sen kaasukehä on ohut, mutta silti siellä voi olla elämää, päätellään kahdessa uudessa tutkimuksessa. Toisessa tutkimuksessa selvitettiin millaisissa oloissa Etelämantereen kylmistä vesistä kerätyt mikrobit selviävät, toisessa verrattiin 30 vuotta sitten Marsista turhaan elämää etsineiden laitteiden toimintaa nykylaitteisiin."

Eli uusi tutkimus kertoi mm. siitä, että Maassa on sellaista elämää, joka voisi selvitä Marsissakin. Esim. minkäänlaisia todisteita siitä, että Marsissa todella olisi elämää, ei kuitenkaan esitetty.

Ilmaisua "voi olla" voidaan käyttää monin tavoin. Esimerkiksi itselleni taisi ensimmäisen kerran otsikon luettuani nousta mieleen kysymys, viittaako otsikko mahdollisesti siihen, että Marsista olisi nyt löydetty jotain, joka olisi mahdollisesti tulkittavissa elämän merkiksi? Esimerkiksi siis jotain "toivotulla tavalla" analogista Maan elämän kanssa. Uutisen kokonaisuudessaan luettuani selvisi, että nyt oli kuitenkin vain pohdittu sitä, onko elämä Marsissa mahdoton ajatus. Ja tultu johtopäätökseen, että ei ole. Tästä seurasi puolestaan johtopäätös, että koska elämä Marsissa ei ole ilmeisesti täysin mahdoton ajatus, Marsissa "voi olla" elämää.


"Voi olla" ja falsifiointi

Falsifioinnin kannalta "voi olla"-argumentit ovat mielenkiintoisia. Miten esimerkiksi falsifioidaan väite siitä, että Marsissa "voi olla" elämää? Vaikka rakennettaisiin uusia tutkimuslaitteistoja, ja lähetettäisiin ne Marsiin, eikä edelleenkään saataisi positiivista evidenssiä elämässä Marsissa, ei ajatus Marsissa mahdollisesti olevasta elämästä mahdollisesti kuolisi. Elämä voisi olla piirteiltään "toisenlaista", kuin millaisesta elämästä on etsitty merkkejä, mahdollisesti olisi etsitty "väärästä kohtaa" Marsia (esim. voitaisiin esittää, että elämää pitäisikin etsiä syvältä Marsin uumenista, tai muuten vain "marsintieteellisesti" jostain eri kohdasta Marsia) jne. Itse asiassa jo nyt on YLE:n tiedeuutisten toimesta esitetty (perustuen siihen, että Maassa on havaittu elämää noin 3 kilometrin syvyydessä), että "Mars-planeetalla voi olla elämää kylmän pinnan alla, vaikka kilometrien syvyydessä."

Elämän etsiminen taitaakin olla aluetta, jossa esitetään pääasiassa vain positiivista evidenssiä. Falsifiointi (jos se on mahdollista) pyritään tekemään positiiviset perustelut kumoamalla. Ainakaan toistaiseksi ei ole olemassa koetta, joka osoittaisi sen, että Marsissa ei varmasti ole elämää. Kuitenkin voidaan tehdä lukuisia etsintöjä Marsista. Jos positiivista evidenssiä elämästä Marsissa ei lukuisien etsintöjen jälkeen katsota lainkaan löytyneen , tällöin usko elämän todellisuuteen Marsissa mahdollisesti vähenee niiden kohdalla, joiden usko elämään Marsissa on riippuvaista kyseisestä evidenssistä. Ajatus Marsissa mahdollisesti olevasta elämästä ei tällöinkään ole kuitenkaan täysin falsifioitunut: Marsissa siltikin kai "voi olla" elämää.

Wikipedia, HS ja evoluutio

Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli pätkä Wikipediasta ja evoluutiosta. Teksti oli julkaistu Tiede-osiossa. Kirjoittajaa ei oltu kerrottu. Käyn koko tekstin läpi yksityiskohtaisemmin jäljessä.

Wikipedia evoluution myllerryksessä

Miljoonat ihmiset tarkistavat tietoja päivittäin Wikipediasta,
avoimesta netin tietosanakirjasta. Ja miljoonat ihmiset myös
korjailevat sen tietoja, kuka mitenkin. Yksi korjatuimmista tieteen
hakusanoista Wikipediassa on evolution sen englanninkielisessä painoksessa. Sanan määritelmää on muutettu yli 2000 kertaa 2000-luvun aikana.

Skeptisenä lukijana aloin epäillä esitettyä väitettä, ja halusin tarkistaa vähintään sen, ovatko faktoina esitetyt luvut oikein. Helsingin Sanomissa väitettiin sanan "evolution" määritelmää muutetun yli 2000 kertaa 2000-luvun aikana. Wikipediasta katsomalla selvisi, että yksinään tänä vuonna muutoksia on artikkeliin tehty ilmeisesti jo yli 3500, ja tämä vuosi on vielä kesken. Toisaalta Helsingin Sanomien tekstissä puhuttiin "määritelmän" muuttamisesta. Ehkäpä Helsingin Sanomien toimituksella on ollut ylimääräistä aikaa, ja ehkäpä toimituksessa on käyty läpi kaikki muutokset 2000-luvulla, ja tutkittu, kuinka monessa niistä on vaihdettu vain "määritelmää". Tai sitten he ovat lainanneet tiedon määritelmien muutoksen määristä jostain ilmoittamatta jääneestä lähteestä.

Alkuperäinen versio oli vain 526 sanaa pitkä ja ilmestyi Wikipediaan 3. joulukuuta 2001. Se tarjoaa myös hyperlinkit kiisteltyihin sanoihin creationism and intelligent design.

Huomioni kiinnittyi ilmaisuun "kiisteltyihin sanoihin". Helsingin Sanomien toimittaja (jonka nimeä ei Helsingin Sanomissa kerrottu) ilmaisi tässä siis esim. älykkäässä suunnittelussa olevan kiistanalaista sanan. Kun tähän asti tekstiä pääsin, jäin miettimään, miksi toimitus oli valinnut kyseisen artikkelin kaikkien linkkien joukosta juuri kyseiset kaksi linkkiä. Linkkejähän olisi ollut muitakin, esim. sanaan "ateismi", käsitteeseen "geneettinen ohjelmointi" tai edes siihen "evoluutio"-artikkelilta odotettavissa olevaan käsitteeseen, eli käsitteeseen "evoluutioteoria". Valinta selviää jatkosta, sillä edellä mainittuja käsitteitä käytetään jäljessä tulevassa tekstissä:

Juuri monet id-liikkeen jäsenet sorkkivat hakusanan selitystä. He liittivät selitykseen yleensä väitteen, että evoluutio on kiistelty eikä tieteellinen teoria.

Yhtäkkiä Helsingin Sanomien toimittaja on hypännyt faktoista stereotypioiden maailmaan. Hän kertoo, että "Juuri monet id-liikkeen jäsenet sorkkivat hakusanan selitystä". Mistä ja miten toimittaja tietää, kuka artikkelia kulloinkin on sorkkinut? Siitä ei jää suuremmin tietoa, onko artikkelia muokannut jonkin liikkeen kannattaja, saatikka tietoa siitä, minkä liikkeiden kannattaja artikkelia muuntanut on mahdollisesti ollut. Moni Wikipedian artikkeleita muunteleva tekee muuntelua muuten vain (milloin minkäkinlaisella tietämyksellä), kuulumatta erityisesti johonkin "liikkeeseen". Toimittaja on olettanut oletusarvoisesti mahdollisesti niin, että jokainen darwinilaiseen evoluutioteoriaan skeptisesti suhtautuva ja/tai älykkään suunnittelun ideaan positiivisesti suhtautuva olisi "id-liikkeen jäsen". Näin ei toki tietenkään kuitenkaan ole: on mahdollista kannattaa älykästä suunnittelua ilman, että on itse id-liikkeen jäsen. Edes se, että henkilö on älykkään suunnittelun kannattaja ei vielä takaa, että hän olisi ID-liikkeen kannattaja, saati sitten sen jäsen. Vastaavasti esim. on mahdollista esim. muuttaa aborttiartikkelia olematta itse minkään pro-life-liikkeen jäsen.

Seuraavaksi Helsingin Sanomien toimittaja kertoo tällaista kauhutarinaa:

Joskus kreationististen muuntelijoiden "totuus" on poistettu hakusanan tekstistä kahdeksankin kertaa tunnissa.

Itse Wikipediaan artikkeleita kirjoittaneena, ja niitä muokanneena täytyy todeta, ettei kahdeksan muutosta tunnissa kuulosta omissa korvissani välttämättä edes kovin paljolta, etenkään englanninkielisen Wikipedian artikkelille. Välillä joidenkin artikkelien muokkaaminen joudutaan estämäänkin sen johdosta, että käynnissä on ns. "muokkaussota": eri näkemyksen omaavat muuttavat kilpaa artikkelia. Muuttamista voi tällöin tapahtua useita kertoja minuutissa.

Nimimerkki Graft on paikkaillut uskonihmisten jälkiä ainakin 250 kertaa.

Helsingin Sanomien tiedetoimitus oli siis saanut tähänkin tekstin pätkään vedettyä "uskonihmiset"-kortin. Viime HS:n uskonsotatekstin seurauksena kirjoitin julkisesti huomioita tekstin kirjoittaneen Helsingin Sanomien tiedetoimittajan tavasta käsitellä kristittyä tekstissään oleellisesti eri tavalla kuin ateistia. Ateisti oli tällöin kyseisessä tekstissä esitelty tiedemiehenä. Kristitystä oli puolestaan käytetty nimitystä "toimittaja", kertomatta siitä, että tosiasiassa tämä "toimittajana" esitelty kristitty olikin tiedemies, omaten Cambridgesta professorin oppituolin molekyyli-immunologiasta. Kommenttini aiheesta johti siihen, että Helsingin Sanomien tiedetoimituksen edustaja näki tarpeelliseksi kertoa omasta vakaumuksestaan ja tiedustella minulta minun vakaumustani.

Helsingin Sanomien tuore teksti loppui näihin sanoihin:

Häirikkö tärveli hakusanan sisällön täysin elokuussa 2004.

Ikävää, mutta ei kovin poikkeuksellista. Wikipediassa kaikki aiemmat artikkeliversiot tallentuvat, joten tärveleminen ei ole lopullista. Tärvellyksi tullut sisältö on siis helppo palauttaa. Voisin kuvitella, että koko sisältö on tuossakin artikkelissa tärvelty useitakin kertoja. Nimittäin suomenkielisessäkin Wikipediassa tekstejä tärvellään joskus kokonaisuudessaankin. Ainakin olen itse joksus törmännyt tällaisiin tapauksiin. Englanninkielisellä Wikipedialla on huomattavasti enemmän käyttäjiä ja muokkaajia, ja varmaan myös tärvelijoitä. Sitä varten Wikipedia-aktiivit vahtivat muutoksia, ja pyrkivät estämään mahdollisuuksiensa mukaan sivujen tärvelemisen. Jos artikkeli on tärvelty kokonaan, Wikipedian aktiivit huomaavat todennäköisesti sellaisen muokkauksen olleen kiusantekoa ja palauttavat edellisen muodon. Vaikeampia tapauksia virheenkorjaamisen kannalta ovat ne, joissa on muutettu vain vähän: ellei muutoksia seuraavat itse tunne aihetta riittävän hyvin, on vaikeaa tällöin tietää, onko muutos ollut parempaan vai huonompaan suuntaan.

Lääketieteen Nobel-palkinto kahdelle amerikkalaiselle RNA-tutkimuksesta

"Lääketieteen Nobel-palkinto on myönnetty tänä vuonna kahdelle yhdysvaltalaistutkijalle geenien toimintaan liittyvästä RNA-tutkimuksesta. Ruotsin Karoliinisen instituutin Nobel-komitea ilmoitti valinnastaan maanantaina.

Palkinto on suuruudeltaan 10 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 1,1 miljoonaa euroa, jonka palkitut jakavat. Palkinto luovutetaan virallisessa juhlatilaisuudessa joulukuussa.

Andrew Fire (s. 1959) Stanfordin yliopistosta ja Craig Mello (s. 1960) Massachusettsin yliopistosta tutkivat, kuinka geneettisen informaation siirtymistä solussa voidaan säädellä.

He löysivät kokeissaan RNA-interferenssiksi kutsutun perustavanlaatuisen mekanismin, joka estää viallisia geenejä toimimasta."

Lähde: hs.fi, 2.10.2006

RNA kykenee siis toimimaan (paitsi lähettinä (mRNA), siirtäjänä (sRNA) ja ribosomaalisena RNA:na (rRNA)), myös geenien hiljentäjänä. Osan geeneistä RNA voi hiljentää pysyvästikin. Geenejä hiljentävästä ilmiöstä käytetään nimeä RNA-interferenssi. Lyhenne on "RNAi". Seuraavat Nobel-palkintolautakunnan sivustolla julkaistut kuvat havainnollistavat ilmiötä: