sunnuntai, maaliskuuta 19, 2006

Välipala

"Thomas B" kirjoittaa osana jo jonkin aikaa käymäämme blogikeskustelua:

"Haluan nyt erityisesti täsmentää, että Darwin oli muotoillut luonnonvalintaa koskevan teoriahahmotelmansa jo 1830-luvun lopulla (ks. Paul H. Barrett et al.: Charles Darwin’s Theoretical Notebooks, 1836-1944: Geology, Transmutation of Species, Metaphysical Enquiries (CUP, 1993)). Vuonna 1842 (kaksi vuotta ennen Vestigesin julkaisua) Darwin kirjoitti siitä lyhyehkön 35-sivun mittaisen luonnoksen Sketch on Natural Selection ja vuonna 1844 mittavamman 230-sivun esseen, jonka hän alunperin määräsi julkaistavaksi vain siinä tapauksessa, että hän ehtisi kuolla ennenaikaisesti."
Yritit mahdollisesti kertoa, että Darwin olisi ollut edelläkävijä, ja Vestiges vasta hänen jäljillään tms. En tiedä, koska Vestiges on varsinaisesti kirjoitettu. Sen julkaisua on todennäköisesti viivytetty. Vestigesin kirjoittaja mahdollisesti jossain määrin pelkäsi teoksen julkaisemista: kun kirja julkaistiin, ei siitä kirjoittajan oikeaa nimeä löytynyt. Kirjoittajaksi epäiltiinkin alkuun mm. Charles Darwinia.

Luonnonvalinnan idea muodostui ilmeisesti tosiaan paljolti 1830-luvulla, ei tosin ensimmäisenä Charles Darwinin toimesta. Edward Blyth nimittäin pohjusti tien Darwinin luonnonvalinta-ajatuksille artikkeleillaan "Magazine of Natural History"-julkaisussa. (Ks. esim.) Blythin vaikutus Darwinin ajatuksiin ja teorioihin on kiistaton. Darwin itse mainitsi Blythin Lajien Synty-kirjansa ensimmäisessä luvussa, kirjoittaen hänestä mm. näin: "...Mr Blyth, whose opinion, from his large and varied stores of knowledge, I should value more than that of almost any one..."

Kirjoitat, Thomas, nyt Chambersin näkemyksistä:
"Luomakunnan toimintaa ohjasivat Jumalan luomat ja asettamat ‘luonnonlait’, jolloin Jumalan aktiivinen puuttuminen luonnollisen maailman tapahtumiin ei enää ollutkaan välttämätöntä."
Tämä kuulostaa jo aika lailla sellaiselta Chambersilta, millainen käsitys minulla itsellänikin hänestä on, toisin kuin edellisessä tekstissä hänestä lausumasi. (Esim. kirjoitit silloin että Chambers olisi esittänyt, että "kaiken kykeni selittämään vetoamalla vain Jumalaan"). Silloisesta tekstistäsi saattoi minusta saada väärän kuvan Chambersin positiosta. Ja niin, en ole itse lukenut Vestigesiä kokonaisuudessaan. Osia siitä olen kyllä lukenut, mutta en koskaan koko teosta alusta loppuun. Koko kirjan lukemista voisi kyllä harkita, jos olisi joskus ylimääräistä aikaa.

*****

Kävin tässä postauksessa läpi vain lyhyesti erästä keskustelun sivujuonta. Varsinaisiin pääaiheeseen, mm. Darwinismin ja ateismin suhteeseen, tarkoitukseni on palata lähitulevaisuudessa. Kirjoitan vastineeni "Thomas B":n jo jonkun aikaa sitten antamiin loppuihin blogivastauksiin mahdollisesti viikon päästä. (Ei paranisi ehkä kauhean tarkasti luvata, sillä vastaaminen on jo nyt viipynyt aiottua kauempaan.) Tarkoitus on silloin kirjoittaa pääasiassa keskustelun alla olevaan ateismi-aiheeseen liittyen. Esitän kuitenkin jo vastaamistani ennen tässä kaksi kysymystä Thomasille mietiskeltäväksi.

Kirjoitit aiemmin:
"Tietysti olen valmis myöntämään sen, että evoluutioteoria täytti omalta osaltaan valtaisan biologista maailmaa koskevan tiedollisen aukon, joka liittyi ilmiöiden alkuperää ja mekanismeja koskeviin kysymyksiin, mutta olen kuitenkin valmis väittämään, että jo ennen Darwinia oli olemassa mielekkäitä syitä olla ateisti."
a) Voisitko kertoa, millaisin perustein olisit "ollut" ateisti ennen evoluutioteorian olemassaoloa?

b) Millaisena "näkisit" elämän historian, jos olisit ateisti, eläisit ennen Darwinia, etkä tuntisi (Darwinin etkä myöskään esim. Lamarckin) evoluutioteoriaa?


(Tarkoitan jälkimmäisellä mielikuvitusta (varmaan jossain määrin) vaativalla kysymyksellä sitä, että voisitko kuvitella lajien olevan esim. ikuisia tms.; tai miten voisit ajatella tällöin niiden olevan syntyneen ja ilmestyneet Maan päälle. Kysyn tämän sillä, etten tunne silloin vallinneen "ateistisen" ajattelun historiaa siinä määrin, että tietäisin, millaisia elämän historia-ajatuksia ateistit tällöin ovat omanneet ja esittäneet. Oletan sinun tietävän siitä siis itseäni enemmän.)

[Päivitys: "Thomas B." on ilmoittanut haluavansa päättää käymämme keskustelun. Olen ilmoittanut suostuvani hänen tahtoonsa. Siten tämä "Välipala"ksi otsikoimani teksti jää ilmeisesti keskustelumme viimeiseksi osaksi minun blogissani. (Kiitokset käydystä keskustelusta kävin kirjoittamassa hänen blogiinsa).

Mahdollisesti jatkan jossain vaiheessa joidenkin keskustelussa esillä olleiden teemojen käsittelyä.]

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mitä tähän Darwinin vaikuttajiin tulee, Talk.Originsissa on asiasta FAQ:
http://www.talkorigins.org/faqs/darwin-precursors.html

Chambersista sanotaan siellä tällaista:

"Darwin did owe Lamarck, indirectly. Lamarck's views were revisited by the amateur Scots writer Robert Chambers (publisher of Chambers' Cyclopaedia) in 1844 in a book published anonymously: Vestiges of the Natural History of Creation. This book caused a major uproar in England, due in part to the social upheavals of the time, for evolutionism was connected to calls for radical social reform and was seen as a dangerous view. Chambers' work was clearly amateurish, and geologists of his day made short work of many of his claims (biology as such did not then exist as a separate science, although the word had been coined in the late 18th century, and popularised by Lamarck). Darwin read the Vestiges closely, and he determined not to be torn apart by the scientific community in the same way, which goes some way to explaining why it took him 20 years after his first inspirations in 1837/38 to publish his views. Chambers was committed to the Quinary system of William Macleay, which divided life into five ideal classes, and only within which did evolution occur. He worried that Lamarck's approach would lead to irregularity in the structure of life3. Although Chambers denigrated Lamarck, his views were not very different, and in later editions he even included a mechanism not unlike Lamarck's once he had abandoned Macleay's system."
http://www.talkorigins.org/faqs/precursors/precurstrans.html

Blythistä

"Edward Blyth had also published a natural selection theory in 1837, but he argued against transmutation of species because if it occurred it would destroy species' integrity: "we should seek in vain for those constant and invariable distinctions which are found to obtain"5. As de Beer says, it is unlikely that Darwin was indebted to him if his views were so opposed to Darwin's6. Darwin had read Blyth, but not until after his own formulation, and Blyth later became a valued and constant correspondent of Darwin's. If he felt that Darwin had, as Eiseley claimed, plagiarised natural selection from him, he would not have become such a strong friend and supporter of Darwinian evolution. Interestingly, Blyth was one of the authors who Darwin mentioned to Wallace when responding to his 1855 paper. "

http://www.talkorigins.org/faqs/precursors/precursnatsel.html

Tuossa kuutosviitteessä on lainattu Gouldin tekstiä, joka selventää tilannetta:

"The following kind of incident has occurred over and over again, ever since Darwin. An evolutionist, browsing through some pre-Darwinian tome in natural history, comes upon a description of natural selection. Aha, he says; I have found something important, a proof that Darwin wasn’t original. Perhaps I have even discovered a source of direct and nefarious pilfering by Darwin! In the most notorious of these claims, the great anthropologist and writer Loren Eiseley thought that he had detected such an anticipation in the writings of Edward Blyth. Eiseley laboriously worked through the evidence that Darwin had read (and used) Blyth’s work and, making a crucial etymological mistake along the way (Gould, 1987c), finally charged that Darwin may have pinched the central idea for his theory from Blyth. He published his case in a long article (Eiseley, 1959), later expanded by his executors into a posthumous volume entitled "Darwin and the Mysterious Mr. X" (1979)."

Yes, Blyth had discussed natural selection, but Eiseley didn’t realize – thus committing the usual and fateful error in this common line of argument – that all good biologists did so in the generations before Darwin. Natural selection ranked as a standard item in biological discourse – but with a crucial difference from Darwin’s version: the usual interpretation invoked natural selection as part of a larger argument for created permanency. Natural selection, in this negative formulation, acted only to preserve the type, constant and inviolate, by eliminating extreme variants and unfit individuals who threatened to degrade the essence of created form. Paley himself presents the following variant of this argument, doing so to refute (in later pages) a claim that modern species preserve the good designs winnowed from a much broader range of initial creations after natural selection had eliminated the less viable forms: "The hypothesis teaches, that every possible variety of being hath, at one time or other, found its way into existence (by what cause of in what manner is not said), and that those which were badly formed, perished" (Paley, 1803, pp. 70-71).

Darwin's theory therefore cannot be equated with the simple claim that natural selection operates. Nearly all his colleagues and predecessors accepted this postulate. Darwin, in his characteristic and radical way, grasped that this standard mechanism for preserving the type could be inverted, and then converted into the primary cause of evolutionary change. Natural selection obviously lies at the center of Darwin's theory, but we must recognize, as Darwin's second key postulate, the claim that natural selection acts as the creative force of evolutionary change. The essence of Darwinism cannot reside in the mere observation that natural selection operates - for everyone had long accepted a negative role for natural selection in eliminating the unfit and preserving the type."
Gould, S. (2002). The Structure of Evolutionary Theory. Cambridge, Massachusetts: The Belknap Press of Harvard University Press. Page 137. The Gould 1987c reference is to An Urchin in the Storm, but no page reference is given.

Ja mitä tulee tuohon lainaukseesi Lajien synnyn ensimmäisestä luvusta, jossa Darwin sanoo arvostavansa Blythin näkemyksiä, Darwin ei viittaa luonnonvalintaan vaan siipikarjan polveutumiseen. Voisin melkein veikata, että olet sortunut jonkun kreationistin lainauslouhintaan. Tässä koko lainaus:

"Mr. Blyth, whose opinion, from his large and varied stores of knowledge, I should value more than that of almost any one, thinks that all the breeds of poultry have proceeded from the common wild Indian fowl (Gallus bankiva)"
http://charles-darwin.classic-literature.co.uk/on-the-origin-of-species/ebook-page-10.asp

analyysi kirjoitti...

Hei, "HERV"!

Lähetit pitkän tekstin - lähinnä englannin kielisiä sitaatteja. Pyrit ilmeisesti osoittamaan niillä minun olleen jossain väärässä. Lähetit lähinnä sitaatteja muiden teksteistä, etkä kertonut, mitä minä olen sinusta esittänyt väärin. Minä en jaksaisi alkaa arvailla, mitä kaikkea kuvittelet minun esittäneen väärin, joten pyydän sinua esittämään missä kohdin olen ollut sinusta väärässä, ja kertovan, mikä puolestaan olisi sinusta oikea versio. Siksi toivoisin, että kertoisit omin sanoin, missä kaikissa kohdin olen sinusta erehtynyt, ja miksi minä olisin sinusta väärässä. Sen totean vielä, että en pidä lähtökohtaisesti TalkOriginsia kovin luotettavana lähteenä, johtuen siitä, että toistuvasti on käynyt niin, että siellä esitetty on paljastunut harhaanjohtavaksi tai jopa virheelliseksi tekstin tarkemman tarkastelun jälkeen. "TalkOrigins" tarjoaa "Pro-Darwin"-näkökulmaa, eikä ole minusta senkään tähden välttämättä kovin neutraali lähde Darwiniin liittyvissä kysymyksissä.

Esimerkiksi siteeraamassasi tekstissäsi sanotaan - "luonnollisesti" ilman mistään konkreettisesta todistusaineistosta kertomista, tai edes lähdettä väitteelle esittämättä - tietysti ;),
että:

"Darwin had read Blyth, but not until after his own formulation, and Blyth later became a valued and constant correspondent of Darwin's."

Se on artikkelin kirjoittaneen John Wilkinsin kanta. Kehottaisin tutustumaan myös toiseen näkökantaan, vaikkapa Andrew Bradburyn esittämänä (ks. väliotsikon "Blythism" jälkeinen osuus). Darwin otti ilmeisesti käyttöön termin "luonnonvalinta", Blyth taasen puhui mm. "olemassaolon kamppailusta" ("struggle for existence"). Mitä asiantilaa Talk Originsin artikkeli ei edelleenkään mainitse, on mm. se, että evidenssi sille, että Darwin luki Blythin artikkeleita, on todellisuudessa vahva. Cambridgen Yliopistolla on nimittäin hallussaan Blythin "Magazine of Natural History"-julkaisun artikkelit Darwinin tekemin reunamerkinnöin. Sitä Wilkinson ei ilmeisesti FAQ-artikkeliaan kirjoittaessa tiennyt, mutta hän ei ole muuttanut tekstiään sen tietoonsa saamisen jälkeenkään.

Joitakin Wilkinsonin tekstissä olleista virheistä on sentään korjattu, aiemmin mainitsemani Andrew Bradburyn osoitettua artikkelin kirjoittajan - Wilkinsonin - ilmeisesti omalle näkemykselleen tukea saadakseen syyllistyneen mm. Ernst Mayrin erään tekstin siteeraamiseen tavalla, joka muutti merkityksen Mayrin alun perin esittämästä. Siis kyseisessä viittaamassasi tekstissä oli aiemmin Wilkinsonin toimesta harjoitettu sitä kuuluisaa "lainauksenlouhintaa" Mayrin tekstin kohdalla. No, tämä oli sivuseikka.

Itse kirjoitit:

Ja mitä tulee tuohon lainaukseesi Lajien synnyn ensimmäisestä luvusta, jossa Darwin sanoo arvostavansa Blythin näkemyksiä, Darwin ei viittaa luonnonvalintaan vaan siipikarjan polveutumiseen.

Väitinkö minä Darwinia siteerassani hänen puhuneen siinä nimenomaan luonnonvalinnasta? Lue kirjoittamani uudelleen, sillä sellaista väitettä en ainakaan itse havaitse kirjoittaneeni , vaikka väitteesi tähden vaivauduin lukaisemaan uudelleen, mitä olin kirjoittanut. Totean myös, että siteeraukseni merkitystä ei virkkeen loppu muuta miksikään. Siksi jätin sen pois. Virkehän kuuluu kokonaisuudessaan: "Mr. Blyth, whose opinion, from his large and varied stores of knowledge, I should value more than that of almost any one, thinks that all the breeds of poultry have proceeded from the common wild Indian fowl (Gallus bankiva)." (poisjätetty loppu korostettu). Tekstin loppuosa ei muuta niitä kehuja, joita Darwin Blythille osoittaa, eikä typistetty lainaukseni muuttanut Darwinin sanojen merkitystä siinä kontekstissa, missä lainauksen esitin. Darwin ikäänkuin esitteli Blythin yleisölle noilla yleisluonteisilla sanoillaan. Jos Darwin olisi tarkoittanut jotain erityistä ansiota, olisi hän sanonut esim. "Mr. Blyth, whose opinion, from his ___________________, I should value more than that of almost any one...". Viivan paikalla olisi ollut se yksittäinen tietämisen alue, johon Darwin olisi viitannut. Sen sijaan Darwin laittoi viivan paikalle sanat "large and varied stores of knowledge", eli kiitokset osoitettiinkin laajemmin, laajasta tietämyksestä. Kyseiset ylistävät sanat luen (siten) ainakin itse osoitetun yleisluontoisiksi. Pilkun perässä vielä seuraava loppuvirke jatkaa sanoista "Mr. Blyth" alkanutta virkettä, viittaamatta välissä olleisiin Blythin osakseen saamiin kehulauseisiin.

Tekstisi loppuosassa lausut näin:
Voisin melkein veikata, että olet sortunut jonkun kreationistin lainauslouhintaan.

Sinäkö sen tiedät, mistä minä olen lainaukseni ottanut? Tiedoksi: otin copy-paste-tekniikalla sitaatin itse Lajien Synty-kirjasta, siis sen alkukielisestä versiosta. Netissä on monta Lajien Synty-kirjan nettiversiota. "Copy-paste"tin sen muistaakseni sellaisesta nettiversiosta, johon pääsee linkillä myös Blythiä käsittelevästä Wikipedian artikkelista. Suomennoksesta en ottanut sitä siksi, että suomennetusta painoksesta (Koskimiehen käännös) Blythin saama ylistys on sensuroitu pois. Suomentaja ei halunnut ilmeisesti esittää Blythiä kovin merkittävässä valossa.