Teleologinen sanasto biologiassa

Ajattelin nostaa esiin erään mielenkiintoisen kielellisen aihealueen. Nimittäin teleologisen kielenkäytön biologiassa. Biologisissa tieteissä käytetään usein sellaista kieltä, jossa puhutaan luonnossa olevista tarkoituksista. Kuitenkin eräät tekevät tätä kielenkäyttöä samanaikaisesti väittäen, ettei luonnossa kuitenkaan todellisuudessa ole minkäänlaista tarkoitusta. Biologisessa kielenkäytössä puhutaan siis mm. taktiikoista, funktioista, maaleista, valinnasta, älykkäistä geeneistä, itsekkäistä geeneistä, jne. ja kuitenkin samanaikaisesti väitetään, ettei luonnossa tai elämässä ole tarkoitusta, vaan että luonto on sokea.

Esim. ateisti Richar Dawkins, joka on toiminut aikoinaan biologina ja joka tunnetaan nykyisin erityisesti eräiden biologisten ajatusten popularisoinnista, kirjoittaa kirjassaan "Sokea kelloseppä" näin:

"Natural selection ... has no purpose in mind. It has no mind and no mind's eye. It does not plan for the future. It has no vision, no foresight, no sight at all."

Luonnonvalinnalla... ei ole tarkoitusta mielessään. Sillä ei ole mieltä eikä sielun silmiä. Se ei suunnittelu tulevaa. Sillä ei ole visiota...

Sivumennen sanottuna: Dawkins ei mitenkään osoita sitä, että luonnonvalinta olisi sokea periaate, jolla ei ole suunnitelmaa tulevasta. Hän olettaa kuitenkin näin olevan oman ateistisen maailmankatsomuksensa pohjalta.

Dawkins itse on ahkera teleologisen sanaston käyttäjä. Ehkä tunnetuin hänen luomansa biologinen käsite lienee "itsekäs geeni". Kyse on Dawkinsin mukaan metaforasta: sanonnasta, joka pyrkii vain kuvaamaan ajatusta olematta kuitenkaan kirjaimellisesti tulkittava ilmaisu. Mutta jos kerta luonto on sokea, miksi sitten kuvata ajatusta tavalla, joka ilmaisuna kuitenkin viittaa pyrkimyksiin ja tarkoituksiin?

Evolution & Development-lehden toimituksesta vastaava Rudolf A. Raff herätti vuonna 2005 huomiota, kun hän kehotti teleologisten sanojen käyttöä biologian kuvailussa. Käytännössä hän siis kehotti välttämään teleologisten sanojen käyttöä. Tässä siteeraus:

"Second, let us not play into the hands of ID propagandists. For instance, be careful about using teleological words to describe biological entities in our teaching and writing. Calling cells "machines that do X," or describing biological structures as "well designed to do Y" will be duly cited in ID propaganda as one more biologist-supporting design."
(Evolution & Development, Volume 7, s. 273, July 2005, sivun lukeminen vaatii valitettavasti näköjään kirjautumisen)

Tohtori Raff näki ongelmallisena esim. sen, että nimittää esim. soluja "koneeksi, joka tekee ________". Ongelman syy on yllättävä: hänestä tällaisia ilmauksia ei saisi käyttää, KOSKA tällaisia ilmauksia voidaan siteerata "ID-propagandan" välineenä. Miksi sitten biologiassa käytetään teleologista kieltä?
-Aiemmin jo vastasin että siksi, että se voi olla käytännöllistä. Ihminen ajattelee mielellään sellaisia asioita suunnitteluperspektiivistä, joita sille kielelle on mahdollista kuvata.

Suunnitteluperspektiivi ja teleologinen kielenkäyttö soveltuu biologiaan hyvin. Voidaankin kysyä: miksi se sopii sinne? Ei liene mitään välttämätöntä loogista pakkoa, että elämän tulisi olla insinöörikielelle kuvattavissa. Insinööriperspektiivi kuitenkin näyttää sopivan biologiseen tutkimukseen ja elämän kuvailuun usein varsin hyvin.