Metanexuksen konferenssi

Luonnontieteiden ja uskontojen vuoropuheluista kiinnostuneille tiedoksi:
Metanexus-instituutin järjestämän tuoreen "Continyity + Change" - konferenssin tuotoksia on nähtävillä täällä. Konferenssipapereista peräti 9 näyttää käsittelevän design-teemaa. Valitettavasti osasta esitelmistä ei ole esillä kuin tiivistelmä, ainakaan toistaiseksi. Ehkä mielenkiintoisimpana paperina tiivistelmän perusteella pidän jäljessä siteerattua tiivistelmää. Valitettavasti Samuelsonin koko esitelmä ei ollut ainakaan vielä luettavissa kokonaisuudessaan.



Norbert Samuelson

Chair, Jewish Studies
Department of Religious Studies, Arizona State University
Tempe, AZ, USA
Paper Title: Science and Intelligent Design
Sunday June 4, 2006 from 2:00 - 3:30 PM in Hall of Flags

Samuelson will deal with the following two sets of issues of intellectual history and Jewish philosophy that arise from the recent Dover case decisions: Set 1: Defining science in the light of evolution: What is "science" past and present? Ought government to have a role in answering this question? Why is Darwin's discussion of evolution generally recognized today as "science" while Michael Behe's is not? Is Dawkin's discussion of evolution "science"? The discussion will include a discussion of Newton's claim in the PRINCIPIA MATHEMETICA that his argument for gravity has no hypotheses. Set 2: Defining creation in the light of religious history: What makes creation creation? Does Plato's TIMAEUS offer a creation theory? What about Aristotle's ON THE HEAVENS? What does the Genesis account say about creation in the physical world? How open is the Genesis account to different interpretations? What should Jews, Christians, and Muslims believe about creation and why does it matter? Many but not all of these questions will receive answers, some of which are better than others. Why are some Christians (and these days some Jews and Muslims as well) as religious people upset with evolution? Why does contemporary Biology bother them more than any other science (especially astronomy, meteorology, and psychology)?

* * *

Norbert M. Samuelson is the Harold and Jean Grossman Chair of Jewish Studies at Arizona State University in Tempe, Arizona. He is an internationally renowned scholar of Jewish philosophy, the author of over 200 articles, and the co-editor of three collected volumes of essays.

Teleologinen sanasto biologiassa

Ajattelin nostaa esiin erään mielenkiintoisen kielellisen aihealueen. Nimittäin teleologisen kielenkäytön biologiassa. Biologisissa tieteissä käytetään usein sellaista kieltä, jossa puhutaan luonnossa olevista tarkoituksista. Kuitenkin eräät tekevät tätä kielenkäyttöä samanaikaisesti väittäen, ettei luonnossa kuitenkaan todellisuudessa ole minkäänlaista tarkoitusta. Biologisessa kielenkäytössä puhutaan siis mm. taktiikoista, funktioista, maaleista, valinnasta, älykkäistä geeneistä, itsekkäistä geeneistä, jne. ja kuitenkin samanaikaisesti väitetään, ettei luonnossa tai elämässä ole tarkoitusta, vaan että luonto on sokea.

Esim. ateisti Richar Dawkins, joka on toiminut aikoinaan biologina ja joka tunnetaan nykyisin erityisesti eräiden biologisten ajatusten popularisoinnista, kirjoittaa kirjassaan "Sokea kelloseppä" näin:

"Natural selection ... has no purpose in mind. It has no mind and no mind's eye. It does not plan for the future. It has no vision, no foresight, no sight at all."

Luonnonvalinnalla... ei ole tarkoitusta mielessään. Sillä ei ole mieltä eikä sielun silmiä. Se ei suunnittelu tulevaa. Sillä ei ole visiota...

Sivumennen sanottuna: Dawkins ei mitenkään osoita sitä, että luonnonvalinta olisi sokea periaate, jolla ei ole suunnitelmaa tulevasta. Hän olettaa kuitenkin näin olevan oman ateistisen maailmankatsomuksensa pohjalta.

Dawkins itse on ahkera teleologisen sanaston käyttäjä. Ehkä tunnetuin hänen luomansa biologinen käsite lienee "itsekäs geeni". Kyse on Dawkinsin mukaan metaforasta: sanonnasta, joka pyrkii vain kuvaamaan ajatusta olematta kuitenkaan kirjaimellisesti tulkittava ilmaisu. Mutta jos kerta luonto on sokea, miksi sitten kuvata ajatusta tavalla, joka ilmaisuna kuitenkin viittaa pyrkimyksiin ja tarkoituksiin?

Evolution & Development-lehden toimituksesta vastaava Rudolf A. Raff herätti vuonna 2005 huomiota, kun hän kehotti teleologisten sanojen käyttöä biologian kuvailussa. Käytännössä hän siis kehotti välttämään teleologisten sanojen käyttöä. Tässä siteeraus:

"Second, let us not play into the hands of ID propagandists. For instance, be careful about using teleological words to describe biological entities in our teaching and writing. Calling cells "machines that do X," or describing biological structures as "well designed to do Y" will be duly cited in ID propaganda as one more biologist-supporting design."
(Evolution & Development, Volume 7, s. 273, July 2005, sivun lukeminen vaatii valitettavasti näköjään kirjautumisen)

Tohtori Raff näki ongelmallisena esim. sen, että nimittää esim. soluja "koneeksi, joka tekee ________". Ongelman syy on yllättävä: hänestä tällaisia ilmauksia ei saisi käyttää, KOSKA tällaisia ilmauksia voidaan siteerata "ID-propagandan" välineenä. Miksi sitten biologiassa käytetään teleologista kieltä?
-Aiemmin jo vastasin että siksi, että se voi olla käytännöllistä. Ihminen ajattelee mielellään sellaisia asioita suunnitteluperspektiivistä, joita sille kielelle on mahdollista kuvata.

Suunnitteluperspektiivi ja teleologinen kielenkäyttö soveltuu biologiaan hyvin. Voidaankin kysyä: miksi se sopii sinne? Ei liene mitään välttämätöntä loogista pakkoa, että elämän tulisi olla insinöörikielelle kuvattavissa. Insinööriperspektiivi kuitenkin näyttää sopivan biologiseen tutkimukseen ja elämän kuvailuun usein varsin hyvin.

"Skeptikko" 2/2006

"Skeptikko"-lehdessä on taas kerran kirjoitettu älykkääseen suunnitteluun viitaten. Osmo Tammisalo ja Jussi K. Niemelä uusimmassa tekstissä viitataan myös tähän blogiin.

He kirjoittavat:

(Ks. esim. id-idea.blogspot.com ja www.intelligentdesign.fi). Näiden ”asiantuntevien” sivustojen takana lienevät Suomen johtavat ID-kreationistipiirit, vaikkakaan he aitojen pelkureiden tavoin välttävät esiintymistä omalla nimellään. Selvää on, että häikäilemätön propagandasota on alkanut täälläkin.

Tämän blogin takana "lienevät" siis "skeptikkojen" Tammisalo ja Niemelä mukaan "Suomen johtavat ID-kreationistipiirit". "Skeptikko"-lehteä lukemalla voi näköjään oppia monenlaista "uutta", sillä minä en moisesta ollut itse kuullutkaan. Tiedä sitten, pitäisikö uskoa enemmän itseäni, joka tiedän, kuka olen - vaiko "skeptikkoja" Tammisalo ja Niemelä, jotka eivät tiedä kuka olen, mutta ilmeisesti jonkinlaisen stereotypiansa pohjalta ovat olettaneet jotain henkilöllisyydestäni ja sitten esittävät väitteensä siitä, millainen ihminen tämän sivuston takana heidän kuvitelmiensa mukaan on?

Niemelä ja Tammisalo kutsuvat minua siis "aidon pelkurin" tavoin toimivaksi, koska kirjoitan nimimerkin takaa. Ehkäpä julkisuudenhakuisille Niemelälle ja Tammisalolle ei ole tullut mieleen sellainen vaihtoehto, että kaikki muut ihmiset eivät ole yhtä julkisuudenhakuisia. Ehkä joku voi haluta keskustella asioista, eikä hae julkisuutta itselleen?

Miksi sitten kirjoittaa pseudonyyminä?
Asiantilassa on edellä mainitun lisäksi vielä mm. tällaisia etuja:
1) Anonyymi joutuu perustelemaan tarvittaessa tarkoin kaikki esittämänsä väitteet, kun ei voi tukeutua "auktoriteetin suojiin". Pseudonyymiys siis haastaa ainakin itseäni perustelemaan väitteitä.
2) Usein moni hyvä argumentti jää sivuutetuksi siksi, että sen esittäjä on "väärä": hänellä ei ole esim. tiettyä, toivotun laista auktoriteettiasemaa. Toisaalta myös väitteen esittäjän auktoriteetin johdosta taasen joku huono argumentti voi helposti jäädä kyseenalaistamatta. Tässäkin tapauksessa itse argumentti saattaa jäädä sivuutetuksi sen esittäjän johdosta. Pseudonyymiys antaa mahdollisuuden keskittyä argumentteihin ja niiden hyvyyteen argumentin esittäjän ja hänen hyvyytensä sijasta. Pyrinkin siihen, että argumenttini seisoisivat omilla jaloillaan, eivät esittäjänsä jaloilla.

Jussi K. Niemelän on kertonut itse minulle, että hänen mukaansa omalla nimellä kirjoittamattomuus on epätieteellistä. Itse en ole vieläkään kyseistä tieteen määrittelytapaa muualta kuin Niemelän käytöstä tavannut. Itse olen yhä sitä mieltä, että hyvin perusteltujen väitteiden totuusarvo ei ole kiinni siitä, onko väite esitetty oman nimen takaa, vai ei. Jatkan siten edelleen nimimerkin takaa eli pseudonyyminä kirjoittamista, vaikkeivat itse julkisuutta haluavat "skeptikot" Niemelä ja Tammisalo siitä pitäisikään.

Ps.
Osallistuin taannoin keskusteluun, johon myös nämä "Skeptikko"-lehdessä nyt kirjoittaneet Niemelä ja Tammisalo ottivat osaa. Kävin tällöin keskustelua heistä Jussi K. Niemelän kanssa. Hän lopetti keskustelun kanssani näinkin kohteliaalla tavalla:

"Kiitän lämminhenkisestä ja antoisasta keskustelusta nimettömänä esiintyvän, älykkäältä (suunnittelijalta?) vaikuttavan henkilön kanssa. Lopetan sen osaltani tähän, ja keskustelen vastedes vain sellaisten kanssa, jotka uskaltavat avoimesti, omalla nimellään, seisoa sanojensa takana."

Jussi K. Niemelä on ilmeisesti yhä keskustelulakossa suhteessa minuun. Jos kirjoitan heille vastineen, mitään vastausta heidän taholtaan ei ole siis takaisin minulle ilmeisesti enää odotettavissa. Aion kuitenkin käydä Niemelän ja Tammisalon nyt julkaistuja tekstejä ja myös niiden tällä kertaa sisältämiä virheitä jossain vaiheessa (tänä vuonna) tarkemmin läpi.

Darwinin musta laatikko

Biokemisti Michael Behen paljon myyneestä kirjasta Darwin's Black Box ilmestyi tänä vuonna uusi painos. Uudessa painoksessa on erona vanhaan se, että se sisältää uudet loppusanat. Etenkin niille, jotka uutta painosta eivät aio tilata, tiedoksi: uudet loppusanat on luettavissa myös internetissä tässä osoitteessa.